Hirviöbileet Sveitsissä – arviossa Lordin uusi livetallenne ”Recordead Live – Sextourcism in Z7”

On joitain bändejä, jotka julkaisevat ani harvoin videoituja keikkatallenteita siitä huolimatta, että he ovat nimenomaan tunnettuja poikkeuksellisen näyttävistä livespektaakkeleistaan. Esimerkiksi Rob Zombien ensimmäinen virallinen videoitu keikkatallenne ”The Zombie Horror Picture Show” ilmestyi vasta vuonna 2014, eikä esimerkiksi monia King Diamondin erinäisistä näyttävistä kiertueista ole julkaistu videoituina ansaitsemassaan loistossa. Näiden bändien joukkoon kuuluu myös Suomen tunnetuimpiin kauhuhevin lähettiläisiin lukeutuva Lordi. Vaikka tällä hirviöjoukolla on kautta uransa ollut aina erityisen näyttävä lavashow täynnä pyroja ja erinäistä rekvisiittaa, ei bändi jo melko mittavan uransa aikana ole juuri keikkatallenteita julkaissut. Tämä siitäkin huolimatta, että bändin lavashow päivittyy tasaisin väliajoin, minkä vuoksi se suorastaan huutaa samaa säännöllistä DVD-käsittelyä kuin vaikkapa suuri osa U.D.O.:n ja Iron Maidenin viime vuosien kiertueista. Viime syksynä Lordi vihdoin ryhtyikin tuumasta toimeen ja kuvautti 23. marraskuuta Prattelnissa Sveitsissä soittamansa keikan uutta DVD:tä varten. Lopputulos on nyt julkaistava ”Recordead Live – Sextourcism in Z7”.

”Recordead Live” ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun Lordilta on julkaistu live-DVD. Bändin Euroviisu-voiton jälkeisen kansanjuhlan keikka esimerkiksi julkaistiin syksyllä 2006 ”Market Square Massacre” -DVD:n muodossa, kun taas bändin ensimmäinen keikka koskaan joulukuulta 2002 julkaistiin vuonna 2012 osana ”Scarchives Vol. 1” -julkaisua. Ensimmäinen näistä ei kuitenkaan ollut täysiverinen Lordi-keikka, kun taas ”Scarchives Vol. 1” -julkaisun tallenne oli laadultaan enemmänkin bootleg kuin ammattimaisesti kuvattu keikkatallenne. Lähimmäs kunnon keikkatallennetta on päässyt Tukholmassa syksyllä 2006 kuvattu ja alkuvuodesta 2007 julkaistu ”Bringing Back the Balls to Stockholm”. Kyseinen julkaisu ei kuitenkaan ollut virallisesti bändin hyväksymä, mikä lienee syynä siihen, että loistavasta laadustaan huolimatta siltä puuttui pari bändin silloisella Tukholman keikalla soittamaa biisiä. ”Recordead Liven” myötä meillä on nyt kuitenkin vihdoin, kaikkien näiden vuosien jälkeen katsottavanamme kokonainen Lordin keikka ammattimaisesti kuvattuna ja bändin virallisesti julkaisemana.

Aika tuntuu nyt itse asiassa melko otolliselta kunnon Lordi-livejulkaisulle. Suomessa harvoin enää keikkaileva bändi on nyt yllättäen viimeisen puolen vuoden aikana soittanut kotimaassaan paitsi loppuunmyydyn keikan Tavastialla, mutta myös kiitosta saaneen setin Rockfestin päälavalla. Vuoden lopussa luvassa on vielä jäähallikeikka Beast in Blackin kanssa. Kolme Lordin keikkaa vuoden sisään Suomessa olisi vielä vuosi sitten tuntunut liian hyvältä ollakseen totta, ja tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. Ja nyt se sama lavashow, jonka bändin fanit koti-Suomessa ovat päässeet viimeisen puolen vuoden aikana todistamaan, on katsottavissa kaikessa loistossaan ”Recordead Liven” muodossa.

Lavalta yleisöä kohti liitävä kummitus ja ihmistä kannatteleva, ilmassa leijuva tuoli ovat joitain esimerkkejä niistä melko kunnianhimoisista teatraalisuuksista, joita Lordi on lähtenyt uusimmassa lavashowssaan toteuttamaan. Myös vanhasta rekvisiitasta esimerkiksi ”Blood Red Sandmaniin” jo vuosia kuulunut kehto on päivitetty riivatun näköisellä nukella, mikä tekee kappaleen esityksestä vielä hitusen verran teatraalisemman. Bändin nykyisen liveshow’n puitteissa myös jokainen bändin jäsenistä saa oman hetkensä loistaa ja olla huomion keskipisteenä. Erityisesti Amen ja OX ovat saaneet ujutettua omaa persoonallisuuttaan hyvinkin vahvasti omiin soolo-osuuksiinsa. Lordi onkin tällä hetkellä erityisen hyvässä vedossa – vaikkakin, jos minulta kysytään, bändin edellinen ”Monstereophonic”-albumin kiertue olisi ollut lavashown puolesta vielä parempi aika kuvata keikka. Ja vielä sitäkin parempi olisi ollut ”Deadache”-albumin kiertue vuosina 2009 ja 2010, jolloin Lordin lavashow oli omasta mielestäni parhaimmillaan ja ehkä verisimmilläänkin.

”Recordead Livea” varten kuvatulla keikalla Lordi on kuitenkin ottanut kaiken irti valitsemansa keikkapaikan suomista mahdollisuuksista. Esimerkiksi pienemmillä klubilavoilla uupuvat pyrot ovat tällä keikalla käytössä, ”It Snows in Hell” -balladin aikana yleisön päälle sataa asiaan kuuluvasti lunta, ja settilista on parin biisin verran pidempi kuin bändin keskivertokeikalla. Esimerkiksi debyyttialbumilta ”Get Heavy” mukaan on mahtunut bändin parhaisiin livebiiseihin kuuluva ”Rock the Hell Outta You”. Bändin uusimmalta ”Sexorcism”-levyltä mukaan on taas mahtunut toistaiseksi vain parilla keikalla soitettu ”Slashion Model Girls”, joka olisi hyvinkin voinut olla KISSin kasarihitti, jos kyseinen bändi olisi kirjoittanut seksin ja bilettämisen sijaan muotialalle pyrkivästä naikkosesta, joka joutuu kieroutuneen salakerhon silpomaksi. Kyseinen biisi on omia suosikkejani Lordin uusimmalta levyltä, vaikkakin liputan ehdottomasti ”Sodomesticated Animalin” puolesta, jos minulta kysytään, minkä uuden levyn biisin pitäisi kuulua bändin settilistaan. Ehkä ensi kiertueella sitten.

Kokonaisuudessaan ”Recordead Liven” settilista on kuitenkin ihailtavan monipuolinen läpileikkaus bändin koko urasta. Keikan valaistusta osataan myös hyödyntää ilahduttavasti luomaan erilaisia tunnelmia biiseille. On savuun sekoittuvaa myrkynvihreää, joskus lava ui verenpunaisessa kuin portti tulenkatkuiseen helvettiin, ja välillä kirkas vaaleanpunainen vie tunnelman 80-luvun tukkahevikeikoille. Setissä on mukana klassikoita bändin ensimmäisiltä levyiltä, paljon materiaalia bändin uudemmilta levyiltä, sekä muutama die hard -faneja miellyttävä harvinaisuuskin. Vaikka kaikkia on mahdotonta miellyttää, on Lordi osannut koostaa kiitettävän monipuolisen settilistan, jolta luulisi löytyvän jotakin kaikille faneille. Esimerkiksi omalta suosikkilevyltäni ”Deadache” mukaan on mahtunut harvemmin soitetut ”Missing Miss Charlene” ja ”Evilyn”. Myös alun perin ”Hard Rock Hallelujah” -singlellä julkaistu harvinaisuus ”Mr. Killjoy” on omasta mielestäni yksi bändin parhaita biisejä, joten on piristävää kerrankin nähdä myös se osana bändin settiä. Biisivalinnoista saa itseltäni kiitosta myös suoraan sanottuna eeppinen ”She’s a Demon”, jonka albumiversiolta löytyy omasta mielestäni Amenin tähänastisen uran paras kitarasoolo, sekä ”Babez for Breakfast” -albumin tarttuvimpiin biiseihin lukeutuva, kasaritukkahevivaikutteita suorastaan huokuva ”Rock Police”.

Virheetön kokonaisuus ”Recordead Live” ei silti suinkaan ole. Vaikka Lordin lavashow on kaikin puolin näyttävä, ei ”Recordead Live” aina onnistu välittämään, millaista sen näkeminen livenä yleisön näkökulmasta oikeasti on. Parin teatraalisen hetken kohdalla esimerkiksi leikataan turhaan johonkin muuhun kuin siihen, mikä on sillä hetkellä lavashown keskiössä, tai jotain efektiä kuvataan kuvakulmasta, joka ei kerro, miltä sen on tarkoitus näyttää yleisölle. Asian ei pitäisi olla niin, että fanien kuvaamat YouTube-videot antavat paremman kuvan tiettyjen kikkojen toimivuudesta kuin bändin oma virallinen DVD-julkaisu. Myönnän kyllä, että hetkittäiseen tyytymättömyyteeni voi ainakin osittain vaikuttaa se, että kun kerran Lordilta on joutunut näin kauan odottamaan kunnon live-DVD:tä, odotukseni ovat nousseet ehkä jopa kohtuuttomiksi. Toisaalta tähän voisi vastapainoksi sanoa, että kun odotus on ollut näinkin pitkä, ei jonkin poikkeuksellisen hienon odottaminen välttämättä ole täysin kohtuutontakaan.

On kuitenkin muistettava, että livetallenteen ei aina välttämättä tarvitse olla pelkkä jäljitelmä keikasta. Se on myös oma taiteenlajinsa, jossa kameratyöskentelyn ja editoinnin puolesta voi ja jopa saakin välillä olla luova. Vaikka pääpainon tulisikin siis mielestäni olla keikkakokemuksen välittämisessä katsojille, on keikkatallenteen puitteissa myös mahdollista avata keikasta puolia, joita yleisö ei muuten kokisi. ”Recordead Liven” suhteen esimerkiksi lavasteisiin piilotetut kamerat päästävät katsojan hetkittäin pois yleisön joukosta seisomaan esiintymislavalle Lordin hirviöiden keskuuteen, mikä on omalla tavallaan todella siistiä.

Mitä tulee ”Recordead Liven” äänimiksaukseen, on se – myönnettäköön – harmillisen epätasainen. Hetkittäin kitarat ovat harmittavaa suttua ja yleissoundi kaipaisi muutenkin enemmän potkua, mutta esimerkiksi setin muutamassa viimeisessä biisissä on taas käänteisesti todella hyvä, raaka kitarasoundi. ”Nailed by the Hammer of Frankenstein” erityisesti jytisee kokonaissoundinsa puolesta oikein mukavasti. Yleissoundissa on siis ehdottomasti parantamisen varaa, mutta ei Lordi koskaan varsinaisesti huonolta kuulosta. Bändin soittohan on pääosin kohtuullisen hyvää, ja esimerkiksi ”Your Tongue’s Got the Cat” ja ”Heaven Sent Hell on Earth” kuulostavat liveversioinaan lähestulkoon albumiversioiden veroisilta. Jälkimmäisen aikana yleisö yltyy jopa yleisösurffaamiseen, mikä osoittaa, että Lordilla olisi varaa ottaa ”Monstereophonicin” jälkimmäisen puoliskon biisejä vielä rohkeammin mukaan livesettiinsä. Myös debyyttialbumin klassikko ”Would You Love a Monsterman?” kuulostaa loistavalta erityisesti kosketinsoundinsa puolesta, joka on mukavan vahvasti esillä miksauksessa.

Pienistä valituksen aiheista huolimatta ”Recordead Live” onkin loppujen lopuksi melkoisen mainio livetallenne. Teknisiltä ansioiltaan se ei ehkä ole poikkeuksellinen, mutta sisältönsä puolesta se loistaa puhtaasti sen vuoksi, että sitä varten kuvattu keikka on loistavalta livebändiltä, jonka show on ollut näkemisen arvoinen jo seitsemäntoista vuoden ajan. Erityisesti heille, jotka ovat nähneet Lordin livenä viimeisen vuoden aikana, ”Recordead Live” tarjoaa oivan mahdollisuuden palata näihin samoihin tunnelmiin kotioloissa. Ja heille, jotka eivät ole nähneet bändiä livenä, se taas antaa maistiaisen siitä, millaista meno Lordin keikoilla on. Ainakin muualla Euroopassa meno voi yltyä melko villiksi, mistä kertoo tälle DVD:lle kuvatun yleisön eturivin joraaminen OXin bassosoolon tahtiin sekä väkivaltainen moshaus ”The Riffin” aikana. Seuraavan kerran bändin pääsee taas kotimaassa näkemään joulukuussa kera Beast in Blackin Helsingin jäähallissa. Sinne siis sankoin joukoin bilettämään!

9+/10

Kappalelista:

1. Sexorcism
2. Would You Love a Monsterman?
3. Missing Miss Charlene / House of Ghosts
4. Your Tongue’s Got the Cat
5. Heaven Sent Hell on Earth
6. Mr. Killjoy
7. Mana Solo
8. Rock the Hell Outta You
9. Blood Red Sandman
10. It Snows in Hell
11. Hella Solo
12. She’s a Demon
13. Slashion Model Girls
14. Naked in My Cellar
15. Rock Police
16. OX Solo
17. Hug You Hardcore
18. SCG9: The Documented Phenomenon
19. Evilyn
20. The Riff
21. Amen Solo
22. Nailed by the Hammer of Frankenstein
23. Who’s Your Daddy?
24. Devil Is a Loser
25. Hard Rock Hallelujah

Lordin kotisivut
Lordi Facebookissa

Kirjoittanut: Markus Mickels

Kommentoi julkaisua