Historian hämärästä parrasvaloihin – kivisen tien kulkenut Anvil esiintyi elinvoimaisesti lähes täydelle Tavastialle

Lämmittelijänä Udo Dirkschneiderin Accept-kiertueella toimii pitkän ja kivisen tien kulkenut heavy metal -veteraani Anvil. Jo 1970-luvulla perustettu yhtye on noussut vasta viime vuosina nykyiseen suosioonsa ”The Story of Anvil” -dokumentin tuoman huomion avulla. Itsekin tutustuin yhtyeeseen juurikin tuon dokumentin ja sen ympärille syntyneen hypetyksen kautta. Tarkempi tutustuminen ”Metal on Metal” -albumiin kasvatti Anvilin uran kuihtumiseen liittyvän ihmetyksen melko suureksi. Siltikin loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä Anvil vaikuttaa viimein löytäneen faninsa ja soittaa uransa pisimmällä kiertueella. Oli todella hienoa nähdä loppuunmyydyn Tavastian olevan jo Anvilin esiintymisen aikana lähes tupaten täynnä.

Anvilin uusi albumi ”Anvil is Anvil” julkaistiin aivan äskettäin, joten luonnollisesti se oli esillä nytkin. Levyn parhaat kappaleet jäivät soittamatta, mutta onneksi jäivät huonoimmatkin. ”Die for a Lie” ja ”Zombie Apocalypse” toimivat livenä vielä paremmin kuin levyllä. Settilistaan mahtui materiaalia kahdelta aiemmaltakin levyltä ja tietysti myös niiltä ensimmäisiltäkin. Keikan päättänyt ”the best metal anthem of all time” eli ”Metal on Metal” vapautti yleisössä sellaisen energian, jota pääsee todistamaan vain harvoin.

Trion kaikki jäsenet soittivat taitavasti yhteen, mutta myös yksilösuoritukset olivat vahvoja. Varsinkin rumpali Robb Reinerin suoritus varasti huomion useaan otteeseen. Saman kompin takominen läpi kappaleen ei ole hänen juttunsa, mikä kävi ilmi hänen soittonsa monipuolisuudesta. Reiner latoi tyylikkäitä fillejä joka väliin ja soitti muutenkin todella eloisalla ja energisellä tyylillä. Monien muiden lisäksi, muun muassa Metallican Lars Ulrich ei ole turhaan nimennyt häntä yhdeksi maailman parhaimmista metallirumpaleista. Myös laulaja-kitaristi Steve ”Lips” Kudlow ja basisti Chris Robertson olivat lavalla pirteinä ja hyväntuulisina. Anvilin jäsenien keski-ikä taitaa lähennellä 60:tä, mutta siihen nähden yhtyeen lavaesiintyminen on poikkeuksellisen eläytyvää ja elinvoimaista.

Soitto tietysti on tärkeintä ja sehän näiltä veteraaneilta sujui. Levyltä kuunneltuna keskinkertaisetkin kappaleet kuulostivat livenä hyvältä tiukan soiton ja hyvien soundien ansiosta. Vaikka Anvilin pari uusinta levyä ovat kokonaisuuksina minun makuuni aika väsyneitä, niin livenä meininki oli kohdallaan. Yhtyeen fanejakin tuntui olevan sen verran paikalla, että pian olisi aika tuoda Anvil Suomeen ihan omalle kiertueelleen. Anvilin esiintymisen jälkeen yleisö lauloi seuraavana päivänä 60-vuotispäiviään viettävälle Lipsille onnittelulaulun hänen puhaltaessaan lavalle tuodusta kakusta kynttilät. Ilmeisesti Lipsin itsensä tietämättä hänen vaimonsakin oltiin tuotu Helsinkiin onnittelemaan häntä keikan päätteeksi.

Settilista:
1. March of the Crabs
2. 666
3. School Love
4. Badass Rock ’n’ Roll
5. Winged Assassins
6. Free as the Wind
7. Zombie Apocalypse
8. Mothra
9. Swing Thing
10. Die for a Lie
11. Metal on Metal

Teksti: Jyri Kinnari
Kuvat: Hannu Tiainen

Udo Dirkschneiderin keikasta tulee raportti hieman myöhemmin. Molembien bändien esiintymisistä irtosi sen verran tekstiä, että raportti julkaistaan poikkeuksellisesti kahdessa osassa.