Historian kovatasoisin Tuska-Torstai päättyi Balance Breachin sekä Wake Up Frankien juhliin
Huh, nyt on pitkä ja hikinen taival takana, joka on tarjonnut hienon läpileikkauksen kotimaisen metallin ja raskaamman rock-musaskenen nouseviin kykyihin. Finaalin taso tiedettiin jo ennalta korkeaksi, mutta keikkojen ”laatu” taisi yllättää jopa Tuska-pomo Eeka Mäkysen, joka kehui tämän vuotista finaalia Tuska-Torstai-historian kovatasoisimmaksi. Ja sitä se totta vie olikin.
Mainos päättyy
Kritisoin illan aloittaneen SUPER POWERin viimekertaista keikkaa pienoisesta alkukohmeesta. Tästä ei ollut nyt tietoakaan, ja varsinkin laulajalla oli pellit heti alusta asti auki. Taitava kaveri, jonka ääni taipuu Danzigmäisestä matalavireisestä murjomisesta aina korkeimpiin nuotteihin. SUPER POWERilla on paketti kasassa ja laulajan ja lead-kitaristin kombo on oikein mielenkiintoista seurattavaa. Nyt olisikin oikeastaan enää kyse siitä, että mikä nostaisi bändin seuraavalle tasolle… Riffit ryskyy, rytmit rymisee, mutta mikään biisi ei varsinaisesti nouse selvästi ylitse muiden. Kultaa, muttei vielä timanttia.
Wake Up Frankie on yhtye, jolle on helppo povata isompaakin menestystä, mikäli homma pysyy kasassa ja energia suuntautuu oikein. Yleisön liekittävät huudatukset luovat hyvällä tavalla mielleyhtymän thrash-skenen Mötley Crüesta, jonka laulaja omistaa stagen ja yleisön. Toisen biisin aikana pyörivä raivoisa pitti on myös merkki siitä, että rytmiryhmä paukuttaa oikealla intensiteetillä. Yhtyeen ”Damage Control” -biisin soidessa homma on sitä myöten selvä: misut ja moottoripyörät kehiin, peilille nätit viivat kokkelia ja avot! Myös Frankie herätettiin kertaalleen eloon, joten odotan innolla, mitä yhtye keksii Tuskan lavalle.
Mainos päättyy
Illan toiseksi tyylikkäimmästä introsta vastasi Of Origins, jonka hypnoottinen bassomatto kera kitaroiden loi täydellisen vastakohdan tulevalle tykitykselle. Tämä Turun Gojiraksikin tituleeratun yhtyeen valttina on tekninen taituruus ja taisivatpa kundit pokkaa paras soittaja -kategoriassa F-Musiikin lahjoittaman palkinnon. Gojiraksi nimittely on myös hitusen harhaanjohtavaa, sillä Of Origins äityy välillä todella eläimellisen raa’aksi. Yhtyeen setti oli tasaisen varma ja lopun kaksi biisiä silkkaa primaa.
Illan neljäs artisti Balance Breach antaa Mikkelille aihetta ylpeyteen, sillä yhtyeeltä löytyy koukuttavia biisejä ja BB omaa Wake Up Frankien kanssa todella suuren crossover-potentiaalin. Ok, on Balance Breach -leirissä varmasti Machine Headia ja kavereita kuunneltu, mutta on tässä paljon omaakin. Yhtyeeltä ei myöskään puutu uskallusta, jonka 25 minuuttisen setin puoliväliin sijoitettu ”Aurora”-slovari todisti. Puhtaat vokaalit vaativat mielestäni edelleen varmuutta, mutta muuten tässä on valmis ja ennen kaikkea mielenkiintoinen paketti. Ja ehkä pudottaisin sen ”Auroran” sittenkin sieltä setistä Tuskassa, jottei adrenaliinipiikki turhaan katkea jäykistyvään lihakseen.
Tomb of Finland edusti ehtaa dödiä ja yhtenä finaalin tuomarina toiminut promoottori/manageri Jouni Markkanen oli syystäkin (helvetin) liekeissä. Yhtye tarjosi synkeän messun, joka imi kyllä bilehalut mennessään. Tomb of Finlandin edustama skene lienee hitusen haastava tällaiseen bändiskabaan, jossa kuusi yhtyettä jaksaakseen täytyy monen imeä virtaa ja energiaa, eikä tämä varsinaisesti juuri tanssita… Mutta pirun kova bändi ja oikeastaan ainoa tyylivirhe oli stagelle tuodut 80-lukulaiset luurangot, joista tuli mieleen joku aikakauden TV-sarja, jota en nyt kuollaksenikaan muista (kaksimerkityksellisyys harkittu).
Ja jos sitä virtaa ja energiaa kaipailtiin, niin illan viimeisenä soittanut My Funeral potki turpaan ja herätteli thrash-avareillaan syväkoomaisimmatkin nuokkujat. Ja eihän tässä, äärinopeaa tilililuu ja tsäbädäbää, jossa laulut ovat enemmänkin rennon rempseät, kuin otsa rypyllä ja vakavalla paatoksella murjotut viisut. Perinteikästä ja toimivaa rässiä kaikki tyynni.
Mainos päättyy
Kuten leipätekstistä jo selvisikin, Tuska Festivaaleilla soittavat Balance Breach (perjantai, Inferno Stage klo 14) ja Wake Up Frankie (lauantai, Inferno Stage klo 15). Onnea voittajille ja tsemppiä isolle lavalle! Toivotaan, että Tuska-Torstaille saataisiin vielä neljäskin kausi, sillä sen verran hienona ponnahduslautana tämä toimii yhtyeille, josta esimerkkinä viime kauden finaalissa esiintyneiden Pahan Ikoni ja I Revolt -yhtyeiden tulevat Tuska-keikat.
Niin, siitä kilpailun hienoimmasta introsta vastasi tietenkin kisan juontajakaksikko Dödi Twins. Eeppistä.
Raportti: Joni Bitter
Valokuvat: Sami Eräluoto