Historian siipien havinaa – Marduk, Kill yourself!!! ’zine #3, 1995

Kaaoszinen “Historian siipien havinaa” – osiossa julkaistaan legendaarisia haastatteluja vanhoista pienlehdistä, ajoilta jolloin miehet olivat vielä rautaa ja lehdet paperia. Haastattelut on kopioitu sivustolle täysin kirjaimesta kirjaimeen, joten Kaaoszine ei ota vastuuta mahdollisista kielioppi- tai kirjoitusvirheistä.

Jo pienen kulttimaineen saanut Marduk tulee Ruotsista tyylisuuntanaan nopea, agressiivinen ja vihainen black metal. On totta, että mielestäni suurin osa heidän materiaalistaan on suoraan sanoen melko tylsää kaahausta, mutta kappaleet kuten ”Burn My Coffin”, ”Those Of The Unlight”, ”The Funerals Seems To Be Endless” ja ”Dark Endless” sisältävät sellaista raivoa ja hyökkäävää tunnelmaa, ettei siitä yksinkertaisesti voi olla nauttimatta. Mutta nyt yhtyeen perustaja Morgan Håkansson kertoo lisää…

Jos olen ymmärtänyt oikein, Marduk oli yksi ensimmäisiä black metal yhtyeitä, jotka ilmestyivät Ruotsin sceneen, mutta nyt black metal buumi on räjähtänyt myös rakkaassa naapurivaltiossamme ja kyseistä lajia soittavia yhtyeitä on kuin Norjan maalla konsanaan…

Jos emme ota huomioon näitä todellakin vanhoja bändejä kuten Bathory, Mefisto, Morbid ja Obscurity, joista kaikki paitsi Bathory ovat hajonneet -87/88 paikkeilla, niin me olimme todellakin yhdessä Abruptumin ja Dissectionin kanssa ensimmäisiä black metal bändejä. Sitä ennen Ruotsin black metal scene oli kuollut, joten olimme yksi ensimmäisiä uuden aallon black metal yhtyeitä. Silloin trendi ei ollut tämän kaltainen ja musta metalli oli vihattua. Kaikkein eniten näistä uusista bändeistä minua vituttaa Throne Of Ahaz. Ja tässä sivussa voin vielä mainita, että Dani Vala muinaisista black metal sankareista (1984-86) maalasi ensimmäisen levymme kannet.

Tony Särkkä Abruptumista väitti, että he ja Marduk ovat ”ainoat todelliset yhtyeet Ruotsista, ja muut ovat täyttä paskaa”. Joten miten asia nyt sitten on Morganin mielestä, voidaanko nämä laskea ainoiksi huomion arvoisiksi yhtyeiksi? Entä mitä hän tuumii Ruotsin metallitarjonnasta näin yleisesti ottaen?

Selvä tosiasia on, että täällä on aivan liikaa paska yhtyeitä, jotka kusevat totaalisesti, mutta täältä voi löytää myös muutamia pimeitä ja ilkeitä bändejä. Arvostan Abruptumia, Dissectionia, Ophthalamiaa sekä Dark Funeralia. Täällä on myös muutama muu kiinnostava yhtye, joihin en ole kuitenkaan vielä päässyt tutustumaan.

Toistaiseksi Marduk on julkaissut yhden demon sekä kolme kokopitkää levyä, joista valitettavasti viimeiseen en ole päässyt vielä tutustumaan. Mutta katsotaanpa, mitä Morganilla on sanottavanaan kaikista näistä…

Ensimmäinen demomme ”Fuck Me Jesus” on vieläkin erittäin mainiota tavaraa, ja se myytiin loppuun jo joskus 1992. Kovan kysynnän takia Osmose Productions on uudelleen julkaissut tämän demon CD-single muodossa, ja se saadaan markkinoille joskus ’95 alussa. Vuonna 1992 julkaistu debyyttilevymme ”Dark Endless” ei ole enää oikein mieleiseni ja päällimmäinen syy tähän taitaa olla siinä, että soundeista ei tullut sellainen, kuin alun perin halusimme. Tämän levyn demokappaleet menettivät tehoaan ja aggressiivisuuttaan huomattavasti, ja sen vuoksi olemme enemmän tyytyväisiä itse demoon. Mutta kun ottaa huomioon, että tämä oli ensimmäinen levymme, niin voin sanoa, että olemme siihen suhteellisen tyytyväisiä. Toiseen levyymme ”Those Of The Unlight”:iin olemme huomattavasti tyytyväisempiä, vaikka soundi siinäkin on silloin tällöin melko tehoton. Mutta musiikki merkitsee eniten ja tämän levyn raidat ovat väkivaltaisia ja älykkäitä.  Kolmas levymme ”Opus Nocturne” ei ole aivan vielä saatavilla, mutta kohta sitä saa jo levykaupoista. Se on selvästi kehittyneempi kuin vanha materiaalimme, ja se on myös vieläkin nopeampaa, vihaisempaa ja siinä on todella musta ilmapiiri. Tämän levyn ansiosta Mardukin mukana voi sukeltaa yhä pimeämpiin ja perversimpiin tunnelmiin.

Nämä kaksi viimeistä albumia on julkaistu ranskalaisen Osmose Productionsin kautta, mutta viime aikoina kyseistä levy-yhtiötä on haukuttu ”black metal trendin edistäjiksi” sekä ”lafkaksi, joka janoaa vain rahaa ja haistattaa paskat black metallin periaatteille”. Mitä sanoo Morgan…

Ihmisten, jotka syyttävät Osmosea black metal trendin lähteeksi, täytyy olla järjiltään, sillä he eivät todellakaan näytä tajuavan, mistä loppujen lopuksi on kyse. Minä tiedän, että Osmose julkaisee vain yhtyeitä, jotka ovat omistautuneet 100 % tähän hommaan. Joskus näyttää siltä, että black metal–ihmiset ovat enemmänkin moraalisia hardcore-sikoja, koska saan aina lukea loputtomia valituksia toisista saman genren bändeistä sekä levy-yhtiöistä, jotka onnistuvat tienaamaan vähän rahaakin. On vain hyvä asia, että isommat levy-yhtiöt ottavat riveihinsä black metal yhtyeitä, jotta voisimme levittää sanomaamme laajemmin ja saada tueksemme lisää ihmisiä. Ja koska Satanismi on erittäin materialistinen uskonto, en näe mitään väärää rahassa ja sen ansaitsemisessa, mutta sehän on vain näiden mulkkujen ongelma. Olemme todella tyytyväisiä Osmosen toimintaan, sillä asiat ovat sujuneet mahtavasti. ”Those…” – levymme lay-outin kanssa oli kyllä jotain ongelmia, mutta se oli oikeastaan monistajan virhe. Ja myös itse CD:ltä jäi jotain pientä pois, mikä kyllä vituttaa. Mutta luulen, että tulevaisuudessa kaikki toimii hyvin. Aiomme pysyä Osmosella ja kellään ei pitäisi olla sitä mitään valittamista.

Mutta onko sitten mahdollista, että Marduk saisi kaupallisen yhtyeen maineen, kun he ovat noin isolla levy-yhtiöllä, jolla on laaja levityssysteemi ja joka painaa Mardukista jopa t-paitoja…

Jos joku tulee sanomaan minulle, että olemme kaupallisia, niin voin vain nauraa hänen kasvoilleen. Jos joku sanoo meitä kaupalliseksi, ei syynä voi olla mikään muu kuin silkka kateus. Tulemme aina olemaan rehellisiä musiikkiamme ja periaatteitamme kohtaan sekä teemme ainoastaan, mitä itse haluamme. Kenelläkään ei pitäisi olla syytä alkaa levittämään tuollaista paskaa. Kuunnelkaa musiikkiamme, onko se kaupallisen kuuloista? Kaikki tämä tekee minut hulluksi ja alan kyllästyä puhumaan aiheesta, joten se siitä. Jos voisin tienata Mardukin kanssa miljoonan, niin sehän olisi vain positiivista.

No, totta kai olisi! Vituttaa kaikki tekopyhät mulkut, joidenka mielestä raha on pahasta… Mutta takaisin kysymyksiin… Morgan sanoo olevansa satanisti, joten pyysinkin häntä ystävällisesti kertomaan hiukan lisää tästä aiheesta. Mitä nuo kolme kuutosta ja väärinpäin käännetty risti Mardukin logossa todella merkitsevät hänelle?

En mielelläni puhuisi näistä asioista lehdessä, sillä nämä ovat henkilökohtaisia asioita. Mutta kyllä, olen satanisti ja ylpeä siitä! Kuulun myös erääseen saatanalliseen järjestöön, mutta se ei loppujen lopuksi ole sinun tai kenenkään muunkaan asia. Nuo kuutoset ja risti logossamme edustavat sitä polkua, jonka olemme valinneet kuljettavaksemme. Olemme valinneet mustan ennen valkoista. Pimeyden ennen valoa. Pahuuden ennen hyvyyttä. Tunnen myös tarvetta informoida teitä Marduk-nimen merkityksestä, sillä jotkut ovat käsittäneet sen merkityksen väärin, koska Marduk tarkoittaa ”Valon Jumalaa” Sumerian mytologiassa. Alun alkaen Mardukin piti tarkoittaa ”Jumalaa”, mutta koska se oli jo käytetty, päätimme ottaa ”Hyvän Jumalan” nimen pilkkana valoa, hyvyyttä ja rakkautta vastaan.

Mitä Morgan on valmis tekemään uskonsa puolesta, onko hän valmis tappamaan? Entä mitä vaaditaan ennen kuin hän on valmis murhaan?

Koska olen fundamentalisti, olen myös valmis tappamaan, mutta en murhaisi tuosta noin ketä vain, sillä kukapa haluaisi joutua vankilaan tapettuaan jonkun arvottoman ihmisen? Ja jos haluan jonkun kuolevan, minun ei tarvitse liikauttaa sormeanikaan, sillä minulla on täällä väkeä, joka tekee sen puolestani. Mitä vaadin, ennen kuin olen valmis murhaan? Hmm… Jos joku vittuilee tai ärsyttää minua liian kauan, olen valmis päättämään hänen maallisen elämänsä.

Onko Morgan sitten muuten väkivaltainen persoona, onko hänellä tapana sotkeutua tappeluihin ja vastaaviin? Entä kumpaa hän kannattaa: Rehtiä taistelua nyrkeillä vai kättä pidempää? Kuinka hän suhtautuu sotiin ja vastaaviin maailman ongelmiin?

En tiedä, pitäisikö minun kutsua itseäni väkivaltaiseksi ihmiseksi. En joudu usein katutappeluihin, sillä kun kuljen ulkona, ihmiset tunnistavat minut ja kunnioittavat minua. En osaa sanoa kumpaa kannatan, nyrkkejä vai kättä pidempää, mutta yleensä nyrkkejä. Se riippuu kuitenkin aika paljon tilanteesta. Mutta useimmiten kannan mukanani yhtä monista veitsistäni. On hyvä, että maailmalla on paljon sotia! Sodat ovat hyväksi, sillä niissä kuolee paljon ihmisiä, ja se on positiivista. Rakkaus on muutenkin ihmisen heikko puoli.

Norjan black metal-mafia on saanut viime aikoina todella paljon julkisuutta, varsinkin Kill Yourself ’zinen sivuilla, joten antaa myös Morganin lausua omat kommenttinsa heistä ja heidän teoistaan, kuten kirkkojen poltot, murhat, rituaaliraiskaukset, haudan häpäisyt, ryöstöt, murrot…

Kirkkojen polttoa kannatan 100 %:sti!!! Se on mahtava teko, polttaa Jumalan rakennus… Muutkin mainitsemasi rikokset ovat hienoja tekoja. En jaksa vaivata päätäni kertomalla mielipiteitäni Norjan jokaisesta black metal bändistä, mutta sen sanon, että Mayhem on aina ollut yhtye, jota arvostan. He ovat jotain aivan mahtavaa. Mutta myös Enslaved, Emperor ja Satyricon ovat suurenmoisia.

Totta! Seuraavaksi voimmekin puhua Mardukin keikoista, jotka ovat silminnäkijöiden mukaan tällä yhtyeellä kuulemma todella toimivia, mutta kuinka paljon Marduk panostaa keikkojensa visuaaliseen puoleen, ja mitä mies tuumii stagedaivaajista ja vastaavista…

Keikkojemme visuaalinen puoli riippuu hyvin paljon sen hetkisistä olosuhteista. Emme voi aina tuoda efektejä lavalle, sillä on hyvin vaikea tuoda verta ja keskiaikaisia aseita mukanaan, sillä maksut täällä ovat niin pirun kalliita. Mutta jos soitamme jossain aivan kaupunkimme lähistöllä, tuomme yleensä mukanamme miekkoja, kirveitä ja soihtuja saadaksemme aikaan pimeän ja muinaisen ilmapiirin. Lavalla riehujat ovat oksettavia ja yleensä karkoitamme suurimman osan heistä pois. Välillä olen joutunut potkaisemaan joitakin kasvoihin. Vittumaisin homma on, että nämä helvetin kusipäät sotkevat johdot ja pedaalit lavalla. Viimeinen kiertueemme meni erittäin hyvin, vaikka joitain pieniä vastoinkäymisiäkin oli.

Toistaiseksi yksikään bändin levy ei ole sisältänyt sanoituksia, joten nyt pyysinkin miestä selittämään, miksi näin on, ja samalla kertomaan jotain pientä Mardukin sanoituksista. Pyysin myös Morgania valitsemaan kolme mieleistään kappaletta ja kertomaan hiukan tarkemmin niiden sisällöstä…

Kiinnitämme hyvin paljon huomiota sanoituksiimme. Syy siihen, että sanoja ei ole printattu levyihimme, johtuu yksinkertaisesti laiskuudesta ja siitä uskomattomasta sekasotkusta lay-outin kanssa juuri ennen varsinaista julkaisua. Tulevaan kolmanteen levyymme ”Opus Nocturne”:en olimme suunnitelleet liittää myös sanat, mutta niiden sisällön takia printtaaja kieltäytyi tekemästä sitä. Osmosella on ollut näitä samoja ongelmia myös muiden yhtyeittensä sanoitusten kanssa, emmekä halua viivästyttää julkaisua vain sanoitustemme takia. Jos he eivät suosta printtaamaan niitä, niin haistakoon paskan. Kysyit minua esittelemään kolme Marduk-kappaletta, joten tässä yksi jokaiselta kolmelta levyltämme: Ensimmäisenä debyyttilevyltämme ”Dark Endless” kappale nimeltä ”The Black…”. Se kertoo kristinuskon tuhosta hyvin primitiivisellä ja tuhoisalla tavalla. Toiselta levyltämme ”Those Of The Unlight” olen valinnut ”Burn My Coffin”:in. Se käsittelee visiotani kuolemasta ja kuinka sielu vapautetaan sen kuolevaisesta ruumiista, kun itse Kuolema saapuu. Kuinka saavuttaa ne ulottuvuudet, johon sielusi voi mennä. Ja lopuksi viimeisimmän levymme nimikkobiisi ”Opus Nocturne”, joka on hymni yölle ja sen olennoille. Kaikki sanoitukset ovat minun tekemiäni. Jos ”death” metal bändi käyttää esimerkiksi kristillisiä tai poliittisia sanoituksia, niin se ei tietenkään ole death metallia vaan arvotonta, oksettavaa ja säälittävää elämänmetallia.

Ensimmäisellä levyllään Mardukin vokaaleja hoiti Andreas Axelsson, mutta näyttää siltä, että nyt Joakim Grave on ottanut rumpujen lisäksi hoitaakseen myös vokaalit, joten pieni selvitys tilanteesta saattaisi olla paikallaan…

Mitä vanhaan vokalistiimme tulee, on selitys yksinkertainen. Potkimme hänet helvettiin pari viikkoa ennen toisen levymme nauhoituksia, koska hänestä oli tullut todella hävettävä ihminen. Hän alkoi näyttää laiskuuden merkkejä ja hän tuntui ajattelevan toisin kaikesta, mikä oli meille tärkeää, joten emme voineet enää antaa hänen jatkaa Mardukissa työskentelemistä. Marduk ei muutenkaan koskaan ollut hänen kunnon bändinsä, sillä hän soitti ja soittaa vieläkin Edge Of Sanityssä. Vokaalit itselleen ottanut Joakim on muutenkin huomattavasti parempi meille. Huomasimme sen lopulta vasta studiossa. Livenä Joakim hoitaa vain vokaalit, sillä hän on nyt ”täysiaikainen” laulajamme, ja olemme löytäneet uuden rumpalin korvaamaan hänen paikkansa. Kaikki toimii nyt niin kuin pitääkin.

On totta, että ”Those…” LP:n vokaalit ovat huomattavasti aggressiivisemmat kuin ensimmäisen levyn, vaikka tyyli on siltikin säilynyt suunnilleen samanlaisena… Mutta nyt Morgan voisi saman tien esitellä loputkin bändin jäsenet ja samalla kertoa, minkälainen persoona Mardukin sotilaalla tulisi olla? Kävisikö bändiin nainen, neekeri tai joku 15-vuotias pentu?

B-War on mielipuolinen ja epäsosiaalinen. Fredrik Andersson on myöskin mielipuolinen ja erittäin aggressiivinen, jopa muita bändin jäseniä kohtaan. Joakim Af Grave taas on laiha ja ruma. Minä Morgan en osaa kertoa itsestäni, sillä se saa jäädä muiden päätettäväksi. Kysymykseesi minkälainen ihminen voisi liittyä Mardukin joukkoihin, voin sanoa, että emme ikinä ottaisi mukaan naista, neekeriä, sen puoleen kuin 15-vuotiasta nulikkaakaan. Marduk ei ole 100 % demokraattinen bändi, sillä minä olen perustanut meidät, teen suurimman osan musiikistamme, kaikki sanoituksemme ja vastaan kaikesta yhtyeen postista, joten minä päätän tärkeimmistä asioista. Voidaan sanoa, että minä olen Mardukin sielu.

Onko Marduk löytänyt Morganin mielestä oman polkunsa black metallin tuottamisessa, entä miksi mies kutsuisi musiikkiaan, jos termiä ”black metal” ei saisi käyttää?

Mardukin tyyli on omaperäinen ja vihainen. Musiikkimme puhuu puolestaan. Mielestäni Marduk ei kuulosta miltään muulta yhtyeeltä kuin juuri itseltään, olemme onnistuneet luomaan aivan oman tyylimme. Jos en voisi kutsua musiikkiamme black metalliksi, voisi sopiva luokittelu olla kieroutunut taide.

Mutta mikä sitten on loppujen lopuksi black metallin perimmäinen tarkoitus? Mikä tekee bändistä ”todellisen”, entä voiko Mardukia kutsua todelliseksi black metalliksi? Ja miksi näin?

Black metal puhuu omasta puolestaan, eikä ole mitään sellaista kuin ”todellinen black metal”. Joko bändi soittaa black metallia tosissaan tai sitten se ei ole black metallia. Marduk on black metallia, koska me elämme musiikillemme ja mustalle taiteelle. Black metal on taidetta, jota toteutetaan metallin kautta saatanallisilla sanoituksilla.

Miten syntyy Mardukin kappale normaalisti, ja kummat tulevat ensin, sanat vai kappale? Mitkä asiat/ yhtyeet inspiroivat Morgania eniten hänen valmistellessaan kappaletta?

Se, miten kappaleet syntyvät, vaihtelee, mutta useimmiten itse biisi on valmis ja sen jälkeen alan tekemään sanoituksia. Mutta joskus tapahtuu niin, että lyriikat ovat valmiina ennen kappaletta. Myös kappaleiden tekoaika vaihtelee huomattavasti. Joskus saattaa mennä viikkoja, ennen kuin kappale on lopullisesti valmis. Musiikillisen inspiraation saan bändeistä, kuten Mayhem, Possessed, vanha Kreator sekä muista älykkäistä ja vanhoista yhtyeistä. Ideat sanoituksiin tulevat pimeästä alitajunnastani.

Mitä Morgan ajattelee kristinuskosta ja mikä hänet oikeuttaa taistelemaan sitä vastaan? Minkälaisille ihmisille kristinusko on tehty? Heikoille?

Kristinusko on heikkojen, säälittävien ja hyväntahtoisten ihmisten uskonto. Kristityt ihmiset ovat sieluttomia. Kristinusko edustaa kaikkea sitä, mitä Marduk on vastaan. Emme voisi koskaan kumartaa ja kunnioittaa valon ja rakkauden Jumalaa. Me seisomme ylpeinä langenneiden legioonassa! Taistomme on ikuinen…

Tässä lehdessä on muuallakin käsitelty Ruotsin hip-hop hirviöitä, joista on kuulemma ollut melkoisesti vaivaa joillekin yhtyeille, mutta onko Morgan joutunut minkäänlaisiin ongelmiin heidän kanssaan? Entä mitä mies tekisi, jos he tulisivat hakemaan ”rauhaa rakastavaa” tappelua?

Meillä ei ole ollut mitään ongelmia näiden rauhaa rakastavien kusipäiden kanssa, mutta on oksettavaa jopa nähdä heitä tai edes olla tietoinen heidän olemassaolostaan. En tiedä, enkä ole kiinnostunut heidän ideologiastaan, mutta jos he tulisivat haastamaan riitaa, puukottaisin heitä suoraan kasvoihin!!!

Hm… Morgan se sitten on rauhaa rakastava… Heh… Mutta nyt on aika lopetella… Olisiko jotain sanottavaa suomalaisille lukijoillemme?

Ei!!! Puh… Enpä usko, että minulla olisi enää mitään lisättävää, sillä tämä haastattelu käsitteli niin montaa aihetta. Pitkästä aikaa vastailin näin pitkään ja mielenkiintoiseen juttuun. Teille suomalaiset lukijat: Ostakaa kolmas levymme ”Opus Nocturne” ja kokekaa pimeys…

Haastattelu: Esa Lahdenperä