Horna – Hengen Tulet

Horna, yksi suomalaisen black metalin sanansaattajista, julkaisee uuden ”Hengen Tulet” -levynsä syyskuun loppupuolella. Edellisestä kokopitkästä ei ole kulunut kuin reilu kaksi vuotta, ja Horna on tuona aikana levyn teon lisäksi mm. keikkaillut eri puolilla maailmaa. Bändin jäsenistöllähän on tunnetusti rautansa tulessa monissa muissakin bändeissä, joten reilu kahden vuoden tauko levyjen välillä ei todellakaan ole pitkä tässä tapauksessa. Mutta jatketaanko musiikillisesti vanhoilla hyvillä linjoilla?

”Hengen Tulet” osoittaa heti ensitahdeillaan, että ei tälläkään kertaa turhia muniin puhallella. Horna tarjoilee edelleen kylmää, synkkää ja saatanallista black metalia sellaisena, kuin olemme sitä tottuneet kuulemaan. Ensimmäiset biisit ovat puhdasta paahtoa, jotka saavat heti pään nytkymään tahdissa. ”Nekromantia”-biisissä tempoa hiukan alennetaan, mikä tuo mukanaan tutun uhkaavan Hornan. Tällaisena minä tykkään nauttia black metalini! Kiitos, saisinko santsin.

Viimeistään ”Tämä Maailma Odottaa” – ja ”Saatanalle”-biisit räjäyttävät potin totaalisesti. Kappaleet kulkevat eteenpäin panosvyö kalkattaen tempoa mukavasti vaihdellen. Horna kuulostaa näissä biiseissä juuri niin kylmältä ja pirulliselta, kuin sen pitääkin kuulostaa. Oma suhteeni bändiin on ollut aina siitä kaksijakoinen, että mielestäni Horna on live-tilanteissa aina ja poikkeuksetta äärimmäisen loistava, mutta levyltä kuunneltuna paikka paikoin tasapaksu. Tällä ”Hengen Tulet” -levyllä näin ei kuitenkaan ole, vaan ääni väristen voin sanoa, että kuuntelu kuuntelulta levy vain kasvaa. Uskaltaisin melkein sanoa, että käsissäni on mestariteos tällä saralla.

”Hengen Tulet” on toinen Horna-albumi Spellgothin vokalisoimana. Jos edellinen ”Askel Lähempänä Saatanaa” oli vielä pientä etsikkoaikaa, on bändin nykykokoonpano tällä uudella levyllä hitsautunut täydellisesti yhteen. Varmasti skenestä löytyy niitäkin, jotka itkevät yhä Corvuksen perään, mutta omasta mielestäni Spellgoth lunastaa paikkansa Hornan vokalistina viimeistään tällä levyllä. Samalla tuntuu, että koko bändi onnistuu hienosti yhdistämään sekä alkuaikojensa että nykyiset tunnelmansa jollain mystisellä tavalla. Shatraugin biisinkirjoituskynäkään ei ole todellakaan ainakaan tylsistynyt – hyvä esimerkki tästä on vaikkapa uhkaavan koukuttava biisi ”Puhdas”.

Jotta levy ei kävisi ainakaan liian yksitoikkoiseksi, räväytetään loppupuolella korville vielä yksi yllätys: ”Hurmos”-biisin shamanistinen tunnelma on todella psykedeelinen. Biisin intron rummut voisi kuvitella kuulevansa jossakin Lapin noitien rituaaleissa, vaikka mistään noitarummuista ei olekaan kyse vaan välillä kuullaan hyvinkin heleää filliä. Tämä biisi on kokonaisuutena loistava esitys Shatraugin biisintekotaidon monipuolisuudesta.

Täytyy myöntää, että aivan ensimmäisillä kuuntelukerroilla ”Hengen Tulet” ei aiheuttanut minussa suurinta mahdollista ihastusta, mutta jossakin vaiheessa huomasin liukuvani totaalisesti levyn sisälle. Levyn pakanalliset sävyt veivät minut mukanaan johonkin sellaiseen ulottuvuuteen, josta ympärillä oleva todellisuus tuntui katoavan kokonaan. Tämä on aina merkki loistavasta levystä. Joten eiköhän tässä ole pakkohankinta kaikille black metalin ystäville. Nyt alankin kärsimättömänä odottaa, miltä uuden levyn materiaali kuulostaa livenä!

9 / 10

Kappalelista:

1. Amadriara
2. Ajan Päättyessä
3. Nekromantia
4. Tämä Maailma Odottaa
5. Saatanalle
6. Puhdas
7. Ikuisuuden Kynnyksellä
8. Sodan Roihu
9. Hurmos
10. Profeettasi

Horna Facebookissa

Kirjoittanut: Rudi Peltonen

 

Kommentit