Huimia tunnelmia Turun Kårenilla: Korgonthurus, Wormwood ja Batushka
Puolalainen Batushka joutui perumaan helmikuisen Turku Saatanalle -keikkansa, mutta bändi ja Metallihelvetti pitivät lupauksensa korvaavasta keikasta ja Puolan lahja maailmalle saatiin Turkuun kesäkuun alussa. Iltaa täydentämään astuivat kotimainen Korgonthurus, joka myös joutui perumaan samaisen tapahtuman keikkansa, ja naapurimaa Ruotsin Wormwood. Luvassa oli siis hienoa ilta kolmen bändin voimin!
Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina väki juhli valmistujaisia ja koulujen loppumista mukavan aurinkoisessa ilmassa. Mikäpä sen mukavampaa siis kuin siirtyä Kårenin pimeyteen kokemaan mystistä tunnelmointia. En ollut aikaisemmin tässä paikassakaan käynyt, joten innostunutta odotusta oli senkin takia ilmassa. Illan kattauksen aloitti puoli kymmenen pintaan Korgonthurus. Bändi täräytti rituaalit käyntiin ”Ihmisyyden raunioilla” -biisillä, mistä lähtikin liikkeelle ensimmäinen musiikillinen nautinto. Bändi tarjoili näille black metal -iltamille todella herkullisen aloituksen, josta oli tullut jo ihan mukavasti porukkaa nauttimaan – toki enemmänkin Kårenin saliin olisi mahtunut. Kotimaan vahvistusta olisi mielellään kuunnellut pitempään kuin sen 6–7 biisiä, jotka Korgonthurus Turussa esitti, mutta ymmärrettävää toki, ettei kolmen bändin illassa aloittajan keikka voi olla kovin pitkä. Sen aikana yleisö saatiin johdateltua joka tapauksessa kylmiin tunnelmiin. Ainakin itse nautin Korgonthurusin keikasta jälleen kerran kovasti. Bändin yhteensoitto on hioutunut vuosien varrella koko ajan paremmaksi, eikä loistelias keikka vaadi mitään suuria ihmeellisyyksiä, koska musiikki puhuu puolestaan.
Ruotsalainen Wormwood oli itselleni ennakkoon tuntematon bändi, jota kuuntelin varmaan ensimmäistä kertaa vasta pari päivää ennen Turun keikkaa. Bändi on julkaissut tänä vuonna debyyttinsä, joten mistään vanhasta tekijästä ei tässä kyse olekaan. Homman nimi on melodinen black metal hienoisilla folk-vaikutteilla. Turun keikan perusteella voisi sanoa, että kyseessä on Thyrfingin rauhallisempi pikkuveli, sen verran Wormwood maanmiehiään muistutti. Keikka lähti käyntiin kovin menevästi, ja Turun yleisö tuntui olevan meiningeissä hyvin mukana. Jossakin puolivälissä keikkaa itseäni bändin hienoinen tasapaksuun alkoi jo vähän kyllästyttää, mutta ei se tarkoita, että keikka olisi missään tapauksessa huono ollut. Täytynee ottaa bändiä enemmänkin haltuun, niin seuraavalla keikalla materiaali on itselleni tutumpaa. Joka tapauksessa Wormwood antoi Kårenilla hyvän lisän kattaukseen hiukan muita melodisemmalla ulosannillaan. Tässä vaiheessa täytyy myös mainita, että Kåren toimi tämäntyyppisille bändeille hyvänä keikkapaikkana: soundeista ei ole mitään valitettavaa, ja koska paikka ei ollut tupaten täynnä, pääsi melko lähelle lavaa kävelemään lähes tunkematta. Toki yleisöä olisi toivonut paikalle paljon enemmänkin – nyt lippuja oli myyty ymmärtääkseni jotain pikkuisen vajaat 300 zipaletta.
Mainos päättyy
Ruotsalaisten jälkeen Kårenin salissa pystyi aistimaan odotuksen. Esirippu pysyi visusti kiinni, kun illan pääesiintyjän alttaria rakennettiin lavalle. Vihdoin joskus ennen puoltayötä yleisön eteen asteli aina yhtä mystinen Batushka ja aloitti oman liturgiansa suitsukkeiden savun ja tuoksun saattelemana. Batushkan rituaali noudatteli ”Litourgya”-levyn kaavaa aina puhdistuksesta pelastukseen. Heti ensisoinnuista lähtien tuntui, että kaikki muu ympäriltä katosi ja bändi imaisi mukaansa aivan omaan tunnelmaansa. Jos koskaan kokisin jotakin uskonnollisia tuntemuksia, toivoisin, että ne olisivat lähellä sitä, mitä Batushka tarjoili Turussa. Yhtyeellä oli jälleen mukana myös kuoropoikansa, joiden intensiivinen hyminä ja gregoriaaninen laulu toivat mukanaan jopa hiukan uhkaavan tunnelman, jossa eli kuitenkin uskomaton toivonkipinä. Bändi oli omassa eleettömyydessään suunnattoman visuaalinen: lavarakennelmat kynttilöineen ja pääkalloalttareineen, ortodoksisen kuvaston hyväksikäyttö ja kaapuihin sonnustautuneet miehet toivat mukanaan hyvinkin salaperäisen tunnelman, jota bändin musiikki vain tuki. Tällaiseen keikkatunnelmaan pääsee todella harvoin – nyt se tapahtui Turussa 3.6.2017.
Minut palautti maan pinnalle jokin vierestä kuulunut maallinen kommentti, jonka jälkeen koko tunnelma oli särkynyt. Tämä oli jossain ”Truth”– ja ”Salvation”-biisien yhtymäkohdassa, minkä jälkeen oli toivotonta enää päästä takaisin Batushkan maailmaan. Mutta olin jo kokemukseni saanut, olin jo huumaantunut loistavan illan täydellisestä päätöksestä, joten jossain käsittämättömässä tunnelatauksessa poistuin Kårenistä Turun yöhön. Kiitos, kaikki illan bändit ja erityisesti Batushka; kiitos, Metallihelvetti – teitte kesäkuun ensimmäisestä lauantaista täydellisen.
Teksti: Rudi Peltonen
Kuvat: Ville Ruusunen
Mainos päättyy