Hullun kovaa groovaava viemärimörkö Turusta – haastattelussa Cumbeast
Suomen Turusta tulee monen monta hienoa ja ihmeellistä asiaa. Tuo entinen pääkaupunkimme pursuaa toinen toistaan hienompia bändejä, joista yksi on nimeltään Cumbeast. Bändi on perustettu historian hämärässä jo vuonna 2005, mutta nykyisessä kokoonpanossa ei ole lainkaan alkuperäisiä jäseniä. Alun perin bändi perustettiin vastaamaan Suomea piinanneeseen jenkkityylisen brutaalimman death metallin puutteeseen, ja sillä tiellä on jatkettu jo 12 vuotta.
Rankkaa rajua groovea, grindcorea, slappibassoa ja murinaa. Mielenkiintoinen sekoitus, joka kuitenkaan ei tunnu juuri kotimaassa kiinnostavan. Euroopassa Cumbeast kuitenkin soittaa täysille saleille, kiertää festareilla ja myy levyjä. Tästä voi päätellä, että bändi onkin suositumpi ulkomailla, joten päätimme luonnollisesti kysyä: Miksi?
-Moro! Mitäs ukot?
– Moro! Uusia biisejä pikkuhiljaa touhuillaan, ja koitetaan järjestellä ensi vuoden keikkahommia, perussettiä siis.
Mainos päättyy
– Cumbeast on nimi, joka saattaa herättää jonkin verran ennakkoluuloja musiikin vakavamielisyydestä ja sisällön visvaisuudesta. Pitävätkö ennakkoluulot paikkansa?
– Kyllä ja ei. Musiikki ei ole vakavamielistä, vaikka sitä tosissaan tehdäänkin. Sisältö on jo alusta alkaenkin ollut visvaista. Monelle tuntuu tulevan nimen perusteella yllätyksenä, esimerkiksi keikan nähneenä, että kyseessä ei olekaan täysi huumoribändi, vaan jätkät soittavatkin ihan tosissaan ja hyvin.
– Soitatte brutaalia death metallia, mutta bändin musiikki löytyy ennemminkin slam metal -kategoriasta. Kertokaapa, mitä se slam oikein on?
– ”Slam Death Metal” on alunperin saanut nimensä jenkkiläiseltä Internal Bleedingiltä, joka rupesi aikanaan käyttämään omista ns. ”mosh-riffeistään” termiä ”slam”. Se on sitten jäänyt elämään ja hieman paisunut.
Niinsanotut slam riffit ovat tarttuvia ja groovaavia breakdown-tyylisiä riffejä, joita kuulee paljon vanhojen pioneerejen, kuten esim. Suffocationin tai Dying Fetuksen materiaalissa.
Se on sitten oma asiansa, miten kukakin määrittelee, mikä on omasta mielestä slam death metalia.
Toisinaan (usein) meitäkin kutsutaan slam death metalliksi, mutta moneen alan bändiin verrattuna meidän matskussa tosin on paljon muutakin, varsinkin grindcore-elementtejä.
– Teitä oli ennen neljä, mutta nykyään soitatte triona. Miten olette saaneet homman toimimaan livenä?
– Ainoa alkuperäisjäsen Jake tosiaan lopetti 2017 tammikuussa Cumbeastissa 12 vuoden jälkeen. Siinä sitten jonkun aikaa kelailtiin, että pystytäänkö jatkamaan nykyisellä kokoonpanolla, kun se on muuttunut niin paljon vuosien varrella..
Mainos päättyy
– 2017 helmikuussa meillä oli Baltian-kiertue, joka vedettiin eka kertaa triona ja huomattiin homman toimivan loistavaksi. Varsinkin viimeinen, Liettuan Vilnassa ollut Infeast -festareilla soitettu keikka, jossa oltiin toisena pääesiintyjänä täydelle salille, jäi mieleen yhtenä parhaista Cumbeastin keikoista.
Viimeiset kaksi levyä (”Groovy Massacre”, 2015) ja (”Straight Outta Sewer”, 2016) ollaan tosin tehty samalla kokoonpanolla, ja meidänkin kädenjälki kuuluu suht vahvasti niissä, joten mitään syytä lopettaa Cumbeastia ei meidän puolelta ollut.
– Livenä isoin ongelma oli korvata meidän kaksi vokalistia. Cumbeastilla Jake on laulanut joka biisiin enemmän tai vähemmän osuuksia, joten se piti korvata jotenkin. Suurin osa Jaken osuuksista vokaaleissa jäi Iiron harteille, mutta jäljelle jääneelle kitaristille, Roopelle, lisättiin sitten nakki osittaisista taustalauluista, ja hyvin siitäkin selvittiin.
– Cumbeast on aika tunnettu bändi Euroopassa, muttei Suomessa. Olette kuitenkin julkaisseet ensimmäisen levynne jo vuonna 2006 ja tehneet kiertueita läpi Suomen baarien. Mistä tämä mielestänne johtuu?
– Keski-Euroopassa on todella vahva skene koko brutaalille death metalille, grindcorelle ja goregrindille. On isoja edellä mainittuihin genreihin erikoistuneita festareita, kuten Deathfeast ja Obscene Extreme. Tämän takia, kun keikkakyselyitä ja kiinnostusta on sieltäpäin osoitettu, ollaan suunnattu sinne. Suomessa ei oikein tämän genren bändejä muutenkaan ole, ja aika yksinäistä tuntuu usein olevan, jos samasta genrestä koitetaan keikkakaveria täältä päin saada. Sitten taas vanhan liiton death metal -akteja löytyy huomattavasti enemmän. 2015 julkaistun ”Groovy Massacre” -levyn jälkeen on tosin huomannut jo Suomessakin meillä keskimääräisesti yleisömäärien kasvaneen, ja ihmisten innostuvan enemmän tämän tyylisestä musiikista. Keikkapyyntöjä on tullut hieman enemmän, merchiä menee paljon enemmän, ja porukka tietää täälläkin meidän biisejä, levyjä yms. etukäteen. Se on helvetin hienoa huomata!
– Toivotaan, että mahdollisesti meidänkin keikkojen kautta joku saattaa innostua, ja pistää vaikka uuden brutaalimman death metalin nimeen vannovan bändin pystyyn, ja skene alkaa kasvamaan hiljalleen.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
– Olette julkaisseet neljä levyä, joista viimeisin ”Straight Outta Sewer” nousi viemäristä 2016. Koska voimme odottaa uutta musiikkia?
-Meillä oli aika raju julkaisutahti parin edellisen lätyn kanssa, kun julkaisujen välissä oli vain reilu vuosi. Seuraavaa levyä saa odotella ihan rauhassa. Silloin jo päätettiin, että tulevalle levylle sävelletään ja treenaillaan matskua vähän rauhallisemmin, niin ei jää lopputulos miltään osin sitten harmittamaan. Nyt vielä, kun Jake on lähtenyt bändistä, menee sävellyksessä meidän osalta varmasti kauemmin, hän kun on aiemmasta Cumbeast -materiaalista suurimman osan säveltänyt. Jos nyt jotain pitää vastata, niin varovainen arvio voisi olla 2018-2019 vuodenvaihde, mutta se voi muuttua suuntaan tai toiseen ja moneen kertaan, haha..
Seuraavan kerran Cumbeastin livemenoa pääsee todistamaan 13.1.2018 Helsingin Lepakkomiehessä.
Cumbeast
Snoop Rott Iirot – Guttural Basstard
Rob ’O Cock – Guitar Swinger
Fleshpipe Mike – Drum beats n’ spunky sheets
Julkaisut
Promo (demo, 2005)
Human Piñata (albumi, 2006)
Gourmet of Ill Shit (albumi, 2008)
Fermenting in Five-Way Filth (split, 2009)
Recycled Nastiness (kokoelma, 2012)
Groovy Massacre (albumi, 2015)
Straight Outta Sewer (albumi, 2016)