”Huumorin varjolla päätä seinään” – arvostelussa Mr. Bunglen ”The Raging Wrath of the Easter Bunny Demo”

Kirjoittanut Mikko Nissinen - 30.10.2020

Kalifornian Eurekassa 1985 perustettu, taidokkaalla ja aggressiivisella huumorithrashilla aloittanut, progressiivisella avantgarde-jazzin sekaisella rockilla sekä outoja mausteita sisältävällä sirkusmetallilla 1990-luvun sekä vuosituhannen alun vaihtoehtometalliskeneä hämmentänyt Mr. Bungle on palanut. Vokalisti Mike Patton (mm. Faith No More, Tomahawk, Fantômas, Dead Cross, Peeping Tom ja Mondo Cane), basisti Trevor Dunn ja kitaristi Trey Spruance ovat kulkeneet täyden ympyrän ja palanneet yhtyeen speed-thrash-juurille julkaisemalla ”The Raging Wrath of the Easter Bunny Demo” -albumin. Yhtye julkaisi vuonna 1986 samannimisen, kipeän hulvattoman ensidemon, joka viehättävässä alkukantaisuudessaan jätti kuitenkin reilusti toivomisen varaa tuotantopuolella.

Nyt, 35 vuotta tuota myöhemmin Mr. Bunglen alkuperäiskolmikko palaa noiden samojen kappaleiden äärelle uudistetulla kokoonpanolla. Tällä kertaa alkuperäisen rumpalin, Jed Wattsin paikalle rumpipallille on istutettu – ei enempää eikä vähempää – kuin Slayer, Misfits, Suicidal Tendencies ja Dead Cross -yhtyeiden tykkitulenjohtajana tunnettu Dave Lombardo. Rytmikitaran varteen puolestaan haalittiin Anthraxin, S.O.D.:n, Motor Sisterin ja The Damned Thingsin Scott Ian.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Mr. Bunglen päivitetty thrash-superkokoonpano soittaa alunperin kahdeksan biisin ja 35-minuuttisen ensidemonsa kaikki paitsi karnevalistisen hassuttelubiisin ”Evil Satan”. Lisäksi mukaan on ympätty lainabiisit S.O.D.:lta ja Corrosion Of Conformitylta sekä kolme Mr. Bunglen alkuajoilta peräisin olevaa, yhtyeen omaa biisiä. Paperillahan tämä projekti vaikuttaa oikein herkulliselta, silkalta vanhan liiton humoristisen crossoverin juhlalta.

Restauroidun version alkukin vaikuttaa lupaavalta. Lombardon dynaamisen nopea, voimakas ja rytmisesti vakaa soitto tuo jämäkkyyttä keskivertothrashin paremmalla puolella keikkuviin biiseihin. Pattonin sarkastinen ote vokaalisointiin on edelleen olemassa, mutta sen sävy on muuttunut ammattimaiseksi, mutta samalla valitettavan geneeriseksi ja sävyttömäksi thrash- ja hardcore-tyylien suunpieksännäksi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Uusioversion ensimmäinen kompastuskivi on, että vanhaan demoversioon verrattuna hulvattomimmat, thrash-kliseille ilkkuvat vokaalipöljyilyt on suodatettu vuosikymmenten varrella herran kokeellisemmille levyille. Nyt mennään speed thrash-talla pohjassa genreuskolliseen malliin. Niin tällä miehistöllä kuuluukin odottaa, mutta miehistön meriitit huomioon ottaen kaikki tämä tehdään todella ailahtelevalla vaikuttavuudella.

Instrumentaalina tunnelmaa kasvatravan kitaranäppäilyintro ”Grizzly Addamsin” jälkeen raivokkaat ”Anarchy Up Your Anus” ja alunperin Metallican ”Mechanixin”, myöhemmin ”The Four Horsemenina” tunnetun kappaleen väliosan laukkariffiä imitoiva ”Raping Your Mind” avaavat pelin lupauksia korkealle nostattaen. Fiftaripoppia lainaileva ”Hypocrites” yhdistettynä Ianin yhtyeen Stormtroopers Of Deathin crossover-thrash klassikkoalbumi ”Speak English Or Dien” espanjankieliseen ja flamenco-akkarilla maustettuun väännökseen ”Habla Español O Muere” toimii vielä oikein hyvin. Lombardolta tosin olisi odottanut kipakampaakin otetta Charlie Benanten 35 vuotta sitten pykälää vimmaisemmalla tempolla naputtaman klassikon versioinnissa. Eri asia toki on, oliko korona-eristysajan cover-pläjäysten myötä S.O.D.:n ja Pattonin yhdessä espanjaksi tulkitseman kappaleen nosto takaisin englanninkieliseksi väännettynä ollenkaan tarpeellinen biisi Mr. Bunglen kokonaisuuteen. Viime aikoina ajankohtaiseksi käyneen muukalaisvihamielisyyden leiman poistamisen vanhasta huumoribiisistä kun tuntuu olevan ko. kappaleen versioimiselle.

Sitten alkaa homma lerpahtaa. Epämääräisen mosh-riffiviidakon ”Bungle Grindin” jälkeen tulevat, nyt ensijulkaisunsa näkevät Mr. Bungle -biisit, huurupäisen yhdeksänminuuttinen, Voivodin mieleen tuova, hardcore-sekoitteinen thrash-tilkkutäkki ”Methematics” ja hardcore punk-sekotteinen metallinen vaihtoehtorock-renkutus ”Eracist” ovat musiikillisesti tuskastuttavan puuduttavaa tavaraa. Niitä ei edes maailmanluokan pikametallimiehistö ei saa pidettyä mielenkiintoisessa lennossa. Albumin loppupuolen tiukimpana thrash-palana käynnistyvä Corrosion Of Conformity -laina ”Loss For Words” hyytyy puolessa välissä vaisua perinnehevi-kierrätystä sisältävään outroonsa, kun taas ”Glutton For Punishment” osoittautuu ärhäkkyydestään huolimatta ainoastaan tasapaksuksi riffinipuksi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Demoversion viehättävyyteensä verrattuna kyseiselle albumille geneerisemmän ilmeen saanut ”Spreading the Thighs of Death” ja albumin hulvattomasti päättävä ”Sudden Death” nostavat kuitenkin heikkouksistaan huolimatta albumin pojoja puhtaalla reikäpäisyydellään.

Biisimateriaalin keskinkertaisuuden ja ylimittaisuuden lisäksi Ianin ja Lombardon albumin miksauksessa esille nostettu yhteissoitto tuntuu paikoin kummallisen kiilailevalta ja töksähtelevältä. Biisit tuntuvat olleen nopean hutaistusti studiossa valmisteltuja ja esituotettuja, eikä bändin yhteissoitto svengaa miesten kokemuspohja ja rutinoituneisuus huomioon ottaen niin kuin olettaisi.

Projekti on eittämättä ollut vanhoille heviukoille tärkeä piristysruiske ja yhtälailla mukavaa tekemistä pätevässä herraseurassa. Valitettavaa kuitenkin on, että otaksutusti kyseinen viisikko saa tämän Mr. Bungle -projektin myötä paremmin virtaa pääbändiensä tulevaisuuden tekemisiin kuin miten se onnistuu saamaan musiikillista arvoa ”The Raging Wrath Of Easter Bunny Demolle”. Tyly fakta on, että albumin materiaalista vajaa puolet olisi voinut suosiolla laittaa uusiokierrätykseen. Ennakko-odotuksiinsa nähden albumi on puolittainen onnistuminen ja näin ollen yhtyeen diggarille pienoinen pettymys.