Huumorinpilkettä ja raivokasta soittamista – arviossa Sgt. Slimen ”Excaligator”

Vauhtia ja vaaratilanteita – sellaisia ajatuksia Sgt. Slimen ”Excaligator” herättää niin ulkoasunsa kuin ulosantinsa puolesta. Turkulaisyhtye operoi vanhan koulukunnan hevin ja thrashin maastoissa, ja lopputulos on sen mukaista eli nopeaotteista ja mukaansatempaavaa.

”Excaligatoria” ei ole turhaan venytetty, vaan albumi sisältää yksitoista napakan mittaista kappaletta. Kappaleet on taottu pitkälti samaan muottiin: Viktor Westerlundin ja Martin Petterssonin vihaiset riffit saavat tuekseen Viktor Österholmin hengästyttävän nopeaotteisen rumputyöskentelyn, joiden päälle vokalisti Rasmus Marjanen sylkee äkäiset lauluosuutensa. Kappaleista huokuu tiukkailmeisyys ja hien haju, joten kuulija voi olla varma, että Sgt. Slimen keikatkin ovat hengästyttäviä.

Sgt. Slimen debyyttialbumi on puolen tunnin kestoinen selkäsauna, joka ei jätä yhtyeen kyvykkyyden saati raivokkuuden suhteen moittimisen sijaa. Kappaleet ovat suorastaan päällekäyviä ja saavat pään nyökyttelemään hyväksyvästi. Albumilla on havaittavissa hienoista itseään toistavuutta, mutta mikäli sen ei anna häiritä, onnistuu ”Excaligator” olemaan viihdyttävä. Erityismaininta on annettava myös niin yhtyeen nimestä kuin yleisilmeestä: Sgt. Slime on vapaasti suomennettuna joko ”kersantti lima” tai ”konstaapeli lima”, mihin niin albumin kuin singlejen kuvissa seikkaileva riehakas, ”rambomainen” äijä sopii. Yhtyeestä löytyy selvästi huumorinpilkettä mutta myös totisuutta, kun on kyse soittamisesta.

Kappalelista:

Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/sgtslime

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen