Hyeenapartion uudet kujeet – arviossa Profane Omenin uutuusalbumi ”Ooka”
Viime vuosituhannen lopulla perustettu Profane Omen katkaisee pitkäksi venyneen tauon levytysrintamalla, sillä bändin edellinen studioalbumi “Reset” julkaistiin jo vuonna 2014. Moneen taipuvasta ulosannista, energisistä keikoistaan sekä tarttuvasta groovesta tunnettu yhtye nostaa uutukaisellaan panoksia, sillä bändin viides studioalbumi “Ooka” on totuttua ennakkoluulottomampi julkaisu.
“Ooka” hyödyntää yhtyeen luovuutta aiempaa vapautuneemmin, minkä ansiosta teos saattaa ensimmäisillä pyöräytyksillä tuntua turhankin eksoottiselta vanhemman materiaalin ystäville. Tarkemmalla perehtymisellä huomaa kuitenkin, ettei Profane Omen ole luonut täysin nahkaansa, sillä albumin kantavat rakenteet kuulostavat yhtyeeltä itseltään. Lisämausteeksi on kuitenkin ympätty aiempaa runsaammin monenlaista ekstraa ja seasta löytyy yllättäviäkin elementtejä.
Yhdeksän kappaletta sisältävä “Ooka” tarjoaa monenlaista kuultavaa. Albumin aloittava biisikaksikko “They Came for Us” ja “Make it Count” potkaisee kiekon vahvasti käyntiin yhdistellen soljuvasti rauhallisempia hetkiä rivakkatempoiseen kiihdyttelyyn. Kolmantena kuultava “One Man Show” latoo tiskiin ensimmäisen yllätyksen, sillä tutumman metalliriffittelyn jatkoksi silmään isketään kunnon rock ’n’ roll -vaihde, jota tuetaan Jules Näverin kiihkeällä ulosannilla ja hypnoottisesti nakuttavalla lehmänkellolla. Alkuun oudolta kuulostava veto kipuaa lopulta monipuolisuutensa ansiosta kiekon parhaimpien kappaleiden joukkoon.
Loppulevyltä löytyy enemmänkin monipuolisia äänimaisemia. Ennakkomaistiaisina esitelty “War Boy” tuntui etukäteen turhan irtonaiselta esitykseltä, mutta lopulta kestonsa aikana hienosti kasvava kappale solahtaa olennaiseksi osaksi albumikokonaisuutta. Toiseen äärilaitaan kiihdyttelee raivokas “Aftersound”, jonka raskas tylytys hurmaa nyrkit ilmaan nostattavalla asenteellaan. Lopuksi kuultava, hauskasti nimetty biisipari “The Wave” ja “The Tide” johdattaa kiekon onnistuneella tavalla päätökseen: ensimmäisenä mainittu on rauhallinen tunnelmapala metallisella särmällä terästettynä jälkimmäisen svengatessa hymyn kuulijan kasvoille reippaalla meiningillään.
“Ooka” on mielenkiintoinen albumi, jonka rohkeat ja yllättävät sävellysratkaisut toimivat suurimmalta osin hyvin. Harmittavasti moneen venyvästä materiaaliasta ei ole saatu jalostettua montaakaan napakymppiä, jotka kipuaisivat samantien yhtyeen hittibiisien joukkoon. Levyltä löytyy varmasti monia vetoja keikkakäyttöön, mutta rönsyilevä kokonaisuus kaipaisi pientä hiomista ja muutamaa lisäkoukkua. Hyvällä sykkeellä etenevän albumin ääniaalloille kyllä heittäytyy mielellään mielenkiintoisten sävellysratkaisujen ansiosta, mutta kokonaisuutena toimivia kappaleita voisi olla muutama lisääkin. Toivottavasti yhtye saa uudet rakennuspalikkansa tulevilla julkaisuilla parempaan tasapainoon, sillä aiempaa estottomampi Profane Omen kuulostaa puutteineenkin todella hyvältä.
7½/10
Kappalelista:
1. They Came For Us
2. Make It Count
3. One Man Show
4. Terminal Dysfunction
5. War Boy
6. White Noise
7. Aftersound
8. The Wave
9. The Tide