Ilmava ja mahtipontinen kokonaisuus upean solistin kera – arviossa The Ferrymenin ”One More River To Cross”

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 17.4.2022

The Ferrymen -yhtyeen tänä vuonna julkaistu albumi, ”One More River To Cross”, on hämmentävän mukaansa tempaava ja hyvänkuuloinen kokonaisuus. Syy tosin selittyy nopeasti, kun tutustuu yhtyeessä vaikuttaviin jäseniin. Sanoituksista ja sävellyksistä vastaa muun muassa Primal Fearissä ja Heart Healerissä vaikuttanut Magnus Karlsson, joka vastaa tällä pitkäsoitolla kitaran, basson sekä koskettimien käsittelystä. Karlssonin lisäksi huomio kiinnittyy The Ferrymenin solistiin, Ronnie Romeroon, jonka CV on mittava. Vokalisti kun on laulanut niin Ritchie Blackmore’s Rainbow’ssa, Lords Of Blackissa, Michael Schenker Groupissa, Intelligent Music Projectissa sekä julkaissut myös sooloalbumin. Pitkän ansioluettelonsa lisäksi Romero on ilmiömäisen upea laulaja. Kun hänen ja Karlssonin lisäksi yhtälöön lisätään rumpali Mike Terrana (Axel Pell Rudi, Rage), on The Ferrymen -yhtyeen purevuus selitetty auki.

Yksitoista kappaletta kattava ”One More River To Cross” hipoo kestonsa puolesta tunnin rajapyykkiä mutta on siihen nähden yllättävänkin soljuva. Yhtye on vahvimmillaan ilmavissa ja kuorosovituksia sisältävissä teoksissa kuten kappaleissa ”The Last Wave”, ”One More The River To Cross” ja ”Bringers Of The Dark”, joista kaksi ensimmäistä lukeutuvat samalla pitkäsoiton upeimmiksi teoksiksi. The Ferrymen ei kuitenkaan hyydy ilman kuorosovituksia, mistä suoraviivaisesti etenevä, hieman Whitesnake-vivahteinen ”One Word” on hyvä esimerkki aivan kuten melankolialla murskaavat ”Shut It Out” ja ”Hunt Me To The End Of The World”. Yhtye taipuu myös mainiosti power metalin puoleen kappaleissa ”City Of Hate” ja ”The Last Ship”.

Kaupallinen yhteistyö

Festariennakko: Five Finger Death Punchin ja In Flamesin tähdittämä Sauna Open Air juhlitaan viikonloppuna Tampereella →

Toisinaan pitkäkestoisilla albumeilla, erityisesti niillä, jotka sisältävät sinfonisen ja progressiivisen rockin elementtejä, piilee vaara, että kuulijan mielenkiinto herpaantuu loppua kohden. Näin on myös ”One More River To Cross” -pitkäsoitolla, joka saattaa olla joidenkin kuulijoiden makuun liian tuhti. Albumin kappaleet ovat kuitenkin miellyttävän monipuolisia, ja ne on taottu pääasiassa 4-5 minuutin muotteihin, minkä takia kuuntelukokemus pysyy mielekkäänä. Moni kappale ihastuttaa ennen kaikkea Romeron taidokkaan äänenkäytön ja henkeäsalpaavien äänimaisemien puolesta, minkä takia albumi on mieleenpainuva ja hieno kokonaisuus.

https://www.facebook.com/TheFerrymenofficial

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen