”Ilmavaa aggressiota” – arviossa Kürøishin ”Käärme sisälläsi, myrkyttää maailmani”
Oululaisen äärimusiikin karskius suorittaa tärykalvoille ja kuuloelimille sekä törkyä keränneelle sielulle aina tasaisin väliajoin tervehdyttävän puhdistusoperaation.
Vuosien varrella Terveistä Käsistä tuttujen Ilari Kinnusen (kitara) ja Jani Kaarlelan (basso) kanssa Küroishin rytmiryhmässä operoivien toisen kitaristi Ville Jylhän ja rumpali Timo Lindholmin sävykäs yhteistyö on albumilla helvetin tiukkaa mutta samalla ilmavaa kuultavaa. Harvoin tulee moista termiä käytettyä suoraviivaisen, aggressiivisen d-beat-pohjaisten rähinäryhmien metakoinnista. Küroishin uusimman kohdalla se on kuitenkin täysin perusteltua. Kiivaiden ja katarttisten kappaleiden lomaan ujutetut, kauniin harmonisesti soivat tuplakitaramelodiat ja duurissa rämäpäisesti rokkaavat osiot tuovat juuri tarvittavalla tavalla elintilaa tiiviiksi turboahdettujen, d-beatilla kyntävien kappaleiden eteenpäin saattamiseksi ja niiden nostamiseksi seuraavalle levelille.
Vokalisti Kai Jaakkolan räyhäkkä ilmaisutyyli ei ehkä ole sieltä persoonallisimmasta päästä, mutta kaikessa ”barneymaisessa” raivokkuudessaan herra toimittaa asiansa genreopillisen tymäkästi kunnialla maaliin. Parin kappaleen osalta vierailevat huudahtelijat tuovat toisaalta myös sopivasti vaihtelevuutta vokalisointiin ja estävät vokaaliosaston pahimmalta puutumiselta. Nimekkäimpinä yhtyeen ulkopuolisina kurkkunsa kurittajina albumilla vierailevat Unkindin Janne Mannio tylyllä avausraidalla ”Naula” ja länsinaapuri, Intermentistä Johan Jansson loppupuolen purkauksella ”Framtids visioner”.
Allekirjoittaneen suosikeiksi kokonaisuudelta nousevat härskisti pikarokkaava ”Deal With It”, Zeken mieleen tuova ”Levels Of Disgust”, Terveiden Käsien ”Sankarin merkin” serkkuriffillä uhkaavasti jytältävä ”Givers Turn Into Takers” , albumin toinen Mannion feattaama biisi, ”Kuro” ja melankolisen painostava ”Blank State of Mind”.
Antti Lindholmin erinomainen, juuri oikeita optimaalisia taajuuksia stereokuvassa korostava miksaus ansaitsee erityiskiitoksen. Jykevästi mutta huolitellun erotellusti soivan äänityön ansiosta pienet, ehdotonta lisää kappaleisiin tuovat nyanssit tekevät rajusti hyökkäävästä ja rupisesti räimivästä kokonaisuudesta miellyttävän kevyesti kuunneltavan. Sellainen jos mikä on hardcore- ja crust-pitoiselle albumille suuri plussa.
Kolmannella albumillaan ”Käärme sisälläsi, myrkyttää maailmani” Kürøishi onnistuu luomaan onnistuneesti nahkansa ja ottamaan muutaman ratkaisevan askeleen melodisempaan ja rokkaavampaan suuntaan. Tämä kaikki tuo yhtyeestä entistä ilmeikkäämmän ja d-beatin nimeen vannovasta tikkutukkabändimassasta musiikillisesti entistä paremmin edukseen erottuvamman yhtyeen.