Ilta Logomossa todisti, että Mustasch on edelleen veitsenterävä ja tyrmäävä rock-yhtye
Ruotsalainen hard rock -suuruus Mustasch soitti kaksi konserttia Suomessa helmikuun alussa. Suomen keikat olivat osa ”Killing It For Life” -albumijulkaisukiertuetta, jonka tiimoilta Mustasch esiintyi Helsingissä ja Turussa. Ruotsalaisyhtyeen mukana Suomessa kulkivat myös ruotsalainen glam rock -yhtye Crashdïet sekä Viikate-yhtyeestä tuttu Kaarle Viikate.
Turun rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva Logomo ei olisi voinut olla parempi paikka Mustaschin kaltaiselle rock-yhtyeelle. Vaikka ruotsalaisyhtye ei nauti maailman mittakaavassa jättimäistä menestystä, oli yhtye saanut houkuteltua Logomoon tuhatkunta ihmistä, joten sali oli saatu lähes täyteen ihmistä. Logomossa on useampi erillinen tila, jonka seurauksena ihmismassa ei ole pakkautunut yhteen ainoaan tilaan, vaan levittyy pitkin rakennusta. Olennaisin asia on kuitenkin konserttisali, joka oli yllättävänkin iso ja jossa akustiikka toimi moitteitta.
Illan ensimmäinen akti päälavalla, ruotsalainen Crashdïet aloitti keikkansa kahdeksan maissa. Glamrockin nimeen vannova yhtye soitti alusta saakka vankkumattomalla otteella, antaen yleisön nauttia menevästä rockista. Itse en ollut tutustunut yhtyeeseen etukäteen, ja keikan perusteella Crashdïetistä sai hyvän käsityksen. Ruotsalaisyhtyeen soittama musiikki on toimivaa rockia ja lavaesiintyminen vauhdikasta ja kommunikoivaa, kuten sopii olettaakin.
Ennen ruotsalaisyhtyeitä ja niiden keikkojen välisen odottelun aikana esiintyi myös Kaarle Viikate pienemmällä lavalla. Pitkän linjan rokkari soitti akustisella kitaralla kappaleita lavalla, joka ei sijainnut samassa konserttisalissa. Itse en seurannut Kaarlen esiintymistä kovin tarkkaan, mutta olen varma, että hänen lämminhenkinen olemuksensa ja laulunsa upposivat taatusti Viikate-faneihin.
Tasan puoli kymmenen alkoi soida klassinen musiikki, joka toimi merkkinä siitä, että pian lavalle kapuaa Mustasch. Konsertti pääsi välittömästi vauhtiin uusimman albumin pahimmalla korvamadolla, ”Ransackerillä”, jonka perään kuultiin peräti kolme muutakin kappaletta uusimmalta ”Killing It For Life” -levyltä. Vaikka Logomon konserttisalin lava oli yllättävänkin iso, se ei tuottanut Mustaschille ongelmia täyttää sitä olemuksellaan. Koska lavalla oli pinta-alaa, pääsivät yhtyeen jäsenet liikkumaan paljon lavalla. Robbanin rumpusetti oli korokkeella, josta se näkyi autonrenkaineen hyvin.
Mutta mitä olisikaan rock-keikka ilman flyygeliä? No rock-keikka ilman flyygeliä. Joka tapauksessa Mustasch oli tuonut lavalle tämän valkoisen soittimen, jonka äärelle Ralf istahti soittamaan ”Freddie Mercuryn”. Flyygelin ääressä Ralf sytytti tupakan ja siemaili punaviiniä, joka oli oikein hyvä kontrasti muuten niin intensiiviseen esiintymiseen. Mercurylle omistettu tribuutti ei ollut kuitenkaan ainut mitä kuultiin flyygelin säestyksellä illan aikana, vaan myös ”Before A Graven”, ”Bed On Firen” sekä ”Thank You For The Demonin” alut kuultiin kyseisen soittimen sävyttäminä.
Robban Bäckin liityttyä Mustaschiin vuonna 2015 ovat rumpusoolot muodostuneet keikkojen yhdeksi peruselementiksi. Kuten aina, myös tällä kertaa Robbanin käsittelyssä rumpusetistä kajahti ilmoille väkevä boogie, joka sai hymyn huulille. Ruotsalaisyhtyeen keikoilla on ollut myös tapana nähdä tilannekomiikkaa, ja sitäkin nähtiin, vaikka ei aivan yhtä paljon kuin yleensä. Myös lavaspiikit olivat tavallista tavanomaisempia, minkä seurauksena ei tullut naurettua aivan niin paljon kuin yleensä.
Mustaschin keikka lähenteli kestoltaan 100 minuutin rajaa, mikä ei tuntunut lainkaan pitkältä ajalta. Osaltaan tämä varmasti johtui keikalla vallinneesta hyvästä tunnelmasta, kuin myös siitä, että odotin jännityksellä mitä kappaleita seuraavaksi kuullaan. Useita kertoja yhtyeen keikoilla käyneenä koin piristäväksi kuulla kappaleita ”Killing it For Lifelta” sekä ”Silent Killeriltä”, sillä näiden albumeiden kappaleita en ollut kuullutkaan vielä livenä. Uudet kappaleet ovat siinäkin suhteessa virkistäviä kuulla, että kahden viimeisen albumin myötä yhtyeen soundi vaikuttaisi muuttuneen livenäkin hevimmäksi. Tämä on ollut taatusti yhtyeen mieleen, mutta erityisesti Ralfin, joka on usein keikoilla muistuttanut, että he soittavat ”heavy metalia”.
Toki uusien kappaleiden lomassa kuultiin paljon vanhoja klassikoitakin, mitkä varmistivat, että tunnelma nousi hetkittäin vieläkin korkeammalle. Oman lisänsä keikan loppuun antoivat lämmittelijäyhtye Crashdïetin vokalistin vierailut lavalla, joista osa oli varmasti sovittu etukäteen, mutta joista osa saattoi jo johtua iloliemien vaikutuksesta. Joka tapauksessa ilta Logomossa oli varsin onnistunut ja olen varma, että niin Kaarle Viikate, Crashdïet kuin Mustasch antoivat kuulijoille juuri sellaisen annoksen rockia, jota ihmiset olivat vailla.
Raportti: Aleksi Parkkonen
Kuvat: Eevamaija Virtanen