Impaled Nazarene/ Tyranex 10.11.2012 @ Prkl Club, Helsinki
Marraskuinen lauantai-ilta Helsingissä tarjosi musiikinkuuntelijoille lukuisia potentiaalisia vaihtoehtoja. Nightwish esiintyi Hartwall Areenalla, Mamba Club Presidentissä ja Kaaoszine tarjoili hiukan rankempaa mäiskettä Club Prkl:een alakerrassa. Siis mikäli rankempaa tavaraa kuin Tero Vaara yhtyeineen voi ylipäätänsä olla? Yrittänyttä ei laiteta, ja tähän haasteeseen vastasi kenties Suomen legendaarisin black metal -yhtye Impaled Nazarene, jolle lauteita lämmitteli ruotsalainen thrash-pumppu Tyranex.
Odotukset illasta olivat vähintäänkin valtaisat. Ennakkoliput olivat myyneet kohtalaisen mukavasti, ja ennen kaikkea illalla oli luvassa Impaled Nazarenen lanseeraamaa olutta, goatbrew’ta – tai kuten asian tuttavallisemmin baaritiskille ilmoitti: ”Vuohee!” Toki tapahtuma oli myös yhtyeen dvd:n julkaisukeikka, mutta jotenkin vaikutti siltä, että tuo mallasjuoma kiinnosti yleisöä enemmän.
Perinteisesti Club Prkl:een alakerta avautuu maksavalle yleisölle juuri silloin, kun sitä nyt käytännössä huvittaa avata. Innokkaimmat saivatkin viihtyä yläkerran baarissa tavallista pidempään, sillä ennakkotiedoista poikettiin tänäkin iltana noin tunnin verran, ennen kuin jono päästettiin purkautumaan alakertaan. Se tuskin ketään loppupeleissä haittasi, vaikka jonoa olikin kertynyt melkoisesti.
Jo illan lämmittelijää Tyranexia oli tullut katsomaan mukava määrä ihmisiä. Ruotsalaisyhtye todistikin lavalla sen, että vaikkei länsinaapurissa osata jääkiekkoa vieläkään kunnolla pelata, niin metallimusiikkia siellä osataan tehdä. Täytyy häpeillen myöntää, että yhtyeen musiikkia ei ole juurikaan tullut kotioloissa kuunneltua, mutta nyt sekin asia tulee korjattua, kiitos vokalisti/kitaristi Linnea Landstedtin, jolta sain ryövättyä levyn mukaani. Valitettavasti yhtyeen debyyttialbumin ”Extermination Has Begun” uusintapainos ei ollut vielä ilmestynyt, mistä johtuen yhtyeellä oli myynnissä levyjä tasan 3 kappaletta. Niistäkin Kaaoszine vei röyhkeästi kaksi kappaletta, mutta nopeat syövät hitaat. Kuka lienee se onnekas, joka kolmannen sai? Omat levyn suosikkibiisini ”The Weak Strike Back” sekä ”Tormentor” toimivat myös livenä varsin mainiosti. Ja ennen kaikkea yhtyeen keulanaisen Linnea Landstedtin karismaattisesta lavaolemuksesta olisi monilla miehillä paljon opittavaa. Yhtyettä voisi verrata jopa toiseen ruotsalaiseen orkesteriin Arch Enemyyn siinä mielessä, ettei kummastakaan uskoisi, kuinka niin kauniista naisesta irtoaa niin vihainen ääni. Tyranex täytti tonttinsa mainiosti ja kuumensi yleisön illan pääorkesteria varten.
Jos oli Tyranexin aikana ihan mukavasti yleisöä, niin Impaled Nazarenen astuessa lavalle oli Prkl Club lähes ääriään myöten täynnä. Jo 20 vuotta sitten debyyttialbuminsa julkaissut Impaled Nazarene on monille niin legendaarinen yhtye, että innokkaimmat katsojat olivat saapuneet Italiasta asti vain ja ainoastaan nähdäkseen tämän keikan! Eikä yhtye pettänyt, sillä keikka oli yksi vahvimmista esiintymisistä, jonka olen ”Impukoilta” nähnyt. En tiedä, vaikuttiko siihen sitten myös tilan pienuus ja yleisön läheisyys, mutta tapahtumasta huokui jotain alkukantaista meininkiä. Ja vaikka väkeä olikin paljon, ei meno yltynyt kuitenkaan liian villiksi, lukuun ottamatta sitä yhtä veijaria, joka päätti huudella idioottimaisuuksiaan lavan edessä. Kyseinen kaveri kuitenkin hoidettiin isällisellä otteella pois häiritsemästä.
Luttinen & co. esitti Prkl Clubin yössä reilun tunnin ajan yhtyeen legendaarisimpia kappaleita. Uudemmasta materiaalista kuultiin tietenkin niin ”Enlightenment Process” kuin ”Armageddon Death Squad”, encorena kuultiin mm. ”Motörpenis”, ja tokihan settiin kuului myös legendaarinen ”Total War, Winter War”. Oikeastaan ainoa miinus keikassa oli se, ettei odotettua ”Vitutuksen Multihuipennus” koskaan tullut, kenties yhtye on soittanut sitä jo kyllästymiseen asti?
Mitä itse tapahtuman järjestelyihin tulee, niin olen kenties jäävi arvostelemaan niiden onnistumista, mutta todettakoon, etten ainakaan itse yhtään poikkipuolista sanaa kuullut sen pahemmin yleisöltä kuin yhtyeiltäkään, lukuun ottamatta perinteistä kolme kertaa kuultua ”Ai, tänne maksaa narikka erikseen?”
-kommenttia. Joo, kyllä, se maksaa joka helvetin klubilla erikseen. ”Goatbrew”-olut oli tummahkoksi olueksi yllättävän maukasta, itse kun perinteisesti suosin enemmän vaaleampaa tavaraa. Mutta suhteellisen täyteläinen, vaan ei liian kitkerä ”vuohi” yllätti positiivisesti. Ehkä myös tästä syystä toimittajanretku ei aio kirjoittaa molempien yhtyeiden kokonaisia settilistoja; pitihän sitä keskittyä välillä nestetasapainon ylläpitoon.
Ei ollut siis kesää jäljellä Prkl Clubilla, mutta eipä sitä kukaan varmaan kaivannutkaan. Kiitos Tyranex, kiitos Impaled Nazarene, kiitos Prkl Club, kiitos me ja anteeksi! Ja ennen kaikkea kiitos yleisö, nähdään taas joulukuussa!
Teksti & livekuvat: Riku Mäkinen