Etsiessäni uusia tuntemattomia mutta jokseenkin mielenkiintoisia bändejä, joudun sukeltamaan mahdollisimman syvälle undergroundin maailmaan. Löysin näin vuonna 1991 perustetun hollantilaisen death/thrash metallia soittavan Inquisitorin. Kokoonpanon kuusivuotisen toiminnan saavutuksia ovat kolme demoa sekä yksi ainoa kokopitkä ”Walpurgis – Sabbath of Lust” (1996), jonka jälkeen yhtye hajosi vuonna 1997. Pitkän hiljaisuuden jälkeen vuonna 2014 yhtyeen alkuperäisjäsenet ovat saaneet bändinsä kasattua uudestaan, minkä seurauksena se on päättänyt uudelleenjulkaista esikoislevynsä Hammerheart Recordsin kautta. Tämä tapahtui lokakuun loppupuolella.

Inquisitor on itselleni hyvin tuntematon yhtye. Ainoat minussa kiinnostusta herättäneet asiat olivat bändin genreluokitus ja debyytin levykansi. Tällöin pohdin, että miksipäs ei, voisin vaikka tutkia, minkälaista materiaalia hollantilaispoppoo tarjoaa ainoalla julkaisullaan. Levyn lähtiessään pyörimään kaikki kuulostaa mielenkiintoiselta. Soundit ovat kunnon old school -henkisiä ja kitarariffit tiukkoja, mutta sitten kiinnitän valtavasti huomiota Alex Wesdijkin laulusuorituksiin. Kylläpä kuulostavat hirveiltä, ihan kuin rääkymisen ja kiljumisen risteytykseltä. Vaikkei albumi yleisesti ole hullumman kuuloinen, eniten itseäni ärsyttävät vihaiset rääkymiset. Lauluissa ei tunnu olevan munaa lainkaan, vaikka herra Wesdijk tuo kuinka paljon raivoansa esille. Hyh, kamalaa kuunneltavaa!

Kaiken huippu on albumin kokonaispituus. Kuuntelijoiden täytyy kestää kuunnella melkein tunnin ajan munatonta rääkymistä, mikä oli itselleni päänsärkyä tuottava kokemus. Tämän kauhistuksen vuoksi itselleni ei oikein jäänyt muistikuvia levyn kappalevalikoimista. Ainoastaan sieltä täältä bongatut tiukat kitarariffit ja blast beatit jäivät mieleen. Ja totta kai myös tuo jo mainittu old school -henkinen tuotanto.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Mitähän voisin vielä tähän lisätä? Voitte itse päättää arvion lopussa olevasta videolinkistä, mitä mieltä olette tästä bändistä ja ylipäätänsä haukkumistani laulusuorituksista. Itse en mieltäni muuta sen suhteen, vaikka olisitte eri mieltä asiasta. Laulut ovat kuraa ja sillä selvä. Musiikki on kaiken puolin ihan siedettävää, vaikka välillä niitä jämäkappaleitakin löytyi. Inquisitorin kohdalla voi itse päätellä, pitääkö siitä vai ei, mutta oman kokemukseni jälkeen voin todeta, että parempiakin death/thrash-yhtyeitä löytyy maailmasta vaikka kuinka paljon.

6-/10

Kappalelista:
01. Damnation for the Holy
02. Consuming Christ
03. Condemned Saints
04. Trial of Denial
05. Chaos in Eden
06. Jehova’s Downfall
07. Crypt of Confession
08. Unholy Seeds
09. Cry of the Christians
10. Fallen Missionary
11. Inquisitor

Inquisitor Facebook

Kirjoittanut: Sami Elamaa