Intohimoinen suhde vinyyleihin – haastattelussa debyyttinsä julkaissut Trees

Saimaan sydämestä, Savonlinnasta kotoisin oleva Trees-yhtye julkaisi viime viikolla esikoistäyspitkänsä. Kaaoszine tavoitti yhtyeen vokalisti-kitaristi Santeri Vänttisen ja rumpali Jani Lambergin. Herrasmiehet kertoivat Kaaoszinelle debyytistä ja sen äänittämisestä, intohimoisesta suhteesta vinyyleihin sekä Treesin tulevaisuuden suunnitelmista.

Moikka! Olette nyt soittaneet nyt kaksi keikkaa albumikiertueelta. Kuinka keikat ovat sujuneet?

Lamberg: Keikat ovat menneet hyvin. Etenkin soitannallisesti oli todella mukavaa. Viime keikasta oli kulunut jo monta kuukautta, ja meillä oli syksyllä sanattomasti sovittu parin kuukauden treenitauko. Nyt kun keikat lähestyivät, niin ollaan harjoiteltu uutterasti.

Vänttinen: Se hauska piirre on myös ollut, että on syntynyt muutama uusi biisikin.

Lamberg: Yksi niistä on ihan kingibiisi ja se otettiinkin suoraan keikkasetin lopetuskappaleeksi.

Vänttinen: Keikoille on tullut paljon tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat sitten keikan jälkeen jääneet juttelemaan ja kyselemään. Oikein mukavasti on siis mennyt.

Treesiltä ilmestyi debyyttialbumi viime perjantaina. Millaiset ovat tunnelmat nyt?

Lamberg: Meillä oli tiedossa, että vinyylit eivät ehdi perjantaiksi, mutta CD:t saadaan. Ei niissä ole tietty samaa fiilistä, mutta kuitenkin. Kun nyt sitten saatiin vinyyleitäkin ennen julkaisua, niin kysyin Vänttiseltä, että onko nyt ”se fiilis”? Ja kyllähän se nyt oli.

Vänttinen: Kyllähän se olo oli kuin olisi joulu tullut etukäteen. Me ollaan satsattu paljon tuohon albumiin ja olen askarrellut nuo kannet. Estetiikka tulee isommassa koossa paremmin esille.

Vertailun vuoksi on kysyttävä, oliko täyspitkän tekeminen haastavampaa kuin lyhyemmän EP:n? Syntyikö musiikki vaivatta vai pitikö tiristää?

Vänttinen: Kyllä meiltä jäi muutamia biisejä pois tuolta levyltä, joten materiaalia kyllä oli. Joitakin biisejä on myös jätetty pois keikkaseteistä.

Onko teillä itsellänne jokin kappale, joka on muodostunut suosikiksi albumilta?

Lamberg: Siellä on montakin, mutta tuo ”Lovers” on sellainen, koska se on rytmikkäämpi ja jopa hieman svengaava. Ja livenä on mukava soittaa ”Scarlet Lettersiä”, jossa on mielenkiintoinen rytmi, joka vain soljuaa eteenpäin.

Vänttinen: Varmaan ”Wherever You May Be” on sellainen mistä mä pidän kovasti. Se on niin kuin monet meidän lauluista, pieni jossa on neljä sointua jotka soivat läpi kappaleen ajan. Se kappale rakentuu ja kasvaa hillitysti, ja siinä on jotain mistä tykkään.

Onko debyyttinne konseptialbumi vai koostuuko se yksittäisistä teemoista?

Vänttinen: Ei näistä kappaleista voi rakentaa varsinaista teemaa levylle, mutta näkisin että niitä yhdistää samanlaiset teemat kuten rakkaus tai epätoivo. Niissä on samanlainen melankolinen fiilis.

Lamberg: Aika universaaleja ne aiheet ovat levyllä. On kappaleita ensirakkaudesta ja luopumisesta. Tuo ”Out In The Open” on todella siisti kappale. Tekstit ovat hyvin coolit siinä.

Olette varmaan tyytyväisiä Treesin ensimmäiseen täyspitkään?

Vänttinen: Joo, tämä levy on äänitetty kolmessa päivässä livenä, lukuun ottamatta esimerkiksi jousien ja stemmojen päälle äänityksiä. Tämä levy on tavallaan dokumentti niistä kolmesta päivästä, jotka vietettiin äänittämässä. Ja sen suhteen pidän sitä hyvin onnistuneena ja ehjänä.

Lamberg: Sellainen ajankuvaus siitä, että ollaan tässä vaiheessa bändin kehitystä menossa. Ja kun levyä kuuntelee voi huomata, ettei se ole loppuun asti hiottu.

Vänttinen: Minun on vaikea nähdä, että Trees toimisi niin että äänittäisimme kaiken erikseen. Se on ollut luonnollista soittaa laulut yhdessä ja äänittää kerralla, ikään kuin orgaanisesti.

Lamberg: Joose Keskitalolla on ollut oma merkityksensä tässä prosessissa. Jooselle tuttu metodi on se, että äänitetään livenä. Joose äänitti meidän EP:n ja silloin todettiin, että tämä Treesin tapa äänittää. Ja aikamoinen rutistus se oli purkittaa kolmessa päivässä.

Ensimmäinen täyspitkä on varmasti jokaisen nuoren yhtyeen haave ja se on myös omanlainen virstanpylväänsä. Mikä on Treesin seuraava isompi tavoite?

Vänttinen: Ei voi sanoa, että olisi mitään isoa etappia saavutettavana, mutta meillä on kevääksi sovittuna äänityspäiviä, jolloin äänitämme uusia biisejä. Ja harjoitushuoneella on lisää uusia kappaleita sovitettavana. Nämä ovat ne isoimmat kuviot alkuvuodeksi sovittujen keikkojen lisäksi. Kesäksi on suunnitteilla päästä muutamalle festarille esiintymään.

Oletteko miettineet olisiko seuraava äänite mahdollisesti EP vai albumi? Vai oletteko miettineet julkaisevanne singlejä pitkin vuotta?

Vänttinen: Se on meille ehkä vähän vieras ajatus, että julkaisisimme singlejä. Jos esimerkiksi miettii vaikka Jenni Vartiaisen uutta levyä, josta julkaistiin kuusi singleä videoiden kera kahden vuoden ajan ja sitten tulee levy neljän uuden kappaleen kanssa, niin se ei ole meille musiikintekijöinä sellainen tapa mikä puhuttelisi meitä.

Nykyään musiikkia kuunnellaan suoratoistopalvelujen kautta valikoidusti sieltä täältä. Koetteko te että tavallisille albumeille on silti vielä kysyntää?

Vänttinen: Kyllä meidän lisäksi on varmasti muitakin hölmöjä, jotka kuuntelevat albumeja. Toki sitä itsekin käyttää suoratoistopalveluja, mutta jos kotona kuuntelen musiikkia rauhassa, niin se on puoli kerrallaan vinyylisoittimen kautta.

Lamberg: Itse arvostan sitä, kun jengi käy keikalla, niin siellä on mahdollista tukea bändiä ostamalla niiden levy. Niin tulee itsekin tehtyä. Siinä on myös kokonaisvaltainen tarina: käy keikalla, ostaa levyn ja kuuntelee sitä sitten vielä kotona. Mutta vinyylit ovat kasvattaneet koko aika suosiota, joten on niille kysyntää.

Tässä vaiheessa keskustelu pulahti lähemmin vinyylien ostamiseen ja kuuntelemiseen. Vänttinen kertoi, että on ostanut tyttärelleen vinyylejä ja sitä kautta siirtänyt tätä albumien ostamisen -traditiota jälkipolvelle omalta osaltaan. Lamberg innostui markkinoimaan vinyylisoittimien erinomaisuutta rituaaleina – Lambergin omien sanojen mukaan siinä on oma tunnelmansa, kun vinyyliä vaihtaa puolelta toiselle kaikessa rauhassa ja hartaudessa. Vaikka itse en olekaan ”vinyyli-Niilo”, jaan silti saman näkemyksen Vänttisen ja Lambergin kanssa siitä, että fyysisille äänitteille on kysyntänsä ja tarpeensa.

Huomasin, että paikallinen Mustan Virran Panimo oli lanseerannut Trees-oluen. Trees oli varmaan mielissään tästä?

Vänttinen: Joo, en tiedä mistä he ovat sen keksineet, että tekivät 200 kappaleen rajoitetun erän Trees-olutta. Lähetimme sitä sitten muutamiin salaisiin paikkoihin, niin kuin musiikkilehtien toimituksiin.

Lamberg: Vastaanotto on ollut erittäin hyvä siellä käyttäjäpäässä.

Vänttinen: Minulla on sellainen fiilis, että ihmiset tykkäävät kaljasta ja yleensä tykkäävät vielä enemmän jos se on ilmaista. Hyvää oluttahan se on ja pitäähän tällaisia tempauksia tehdä.

Kiitoksia haastattelusta Vänttinen ja Lamberg! Millaisia terveisiä haluatte laittaa lukijoille?

Lamberg: Käykää keikoilla ja ostakaa sieltä levyjä, siitä tulee elämään sisältöä!

Vänttinen: Käykää tutustumassa meidän levyyn. Tsekatkaa meidän videoita ja jos tullaan lähelle, niin tulkaa keikalle.

Trees Facebookissa

Haastatellut: Aleksi Parkkonen

Kommentoi julkaisua