Ruotsin oma Motörheadin äpärälapsi, eli Iron Lamb tuo autenttisen rock-musiikillisen kokemuksen uudella albumillaan ”Fool’s Gold” kansan tietoon. Tätä suositellaan kaikille rock n’ roll-kuluttajille, viskin ystäville ja muille aihepiirin omaksuville.

2009 Tukholmassa perustettu ”Rock and/or roll”-genrellä itseään kuvaava pumppu on niitä muutamia aidoimpia valtavirran rockbändejä näinä vuosina. Viisihenkinen ryhmittymä ei kaihda moottoritien huippunopeuksia, ei myöskään originaalimpaa fiilistelyä. Ensimmäinen kokopitkä ”The Original Sin” julkaistiin 2011 ja viime vuonna he julkaisivat loistavan ”Backstabbers”-seiskatuumaisen. Muutama muukin EP löytyy katalogista, mutta käykäämme nyt ”Hullun kullan” kimppuun.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”One way track” on megalomaaninen rokkitarina, bändin esikuvaa muistuttavalla tyylillään – basso jyrisee, kitarat surisevat ja komppi pysyy tasaisena vokaalimyrskyn ohella. Parin minuutin kohdalla tulee ”zeppeliinimäinen” fiilistely, mutta sitten taas aiheutetaan pahennusta. Seuraava kappale ”Smile Now Cry Later” muistuttaa pikkuisen norjalaisbändi Turbonegroa tasaisella rockvaahdonnalla. Kosiskelevasta kertosäkeestä plussaa! ”Feed The Fire” vedetään triolissa ja nopea speed rock-henkinen ralli ”Backstabbers” kuultiinkin jo kyseisellä EP:llä, tällä kertaa vain tämän levyn soundeilla.

Kappale ”Leave Me Be”  on levyn hämmentäjä. Joy Division-atmosfääriä kosiskeleva herkähkö kappale antaa tilaa ”chillata” puhtaammilla kitaroilla ja lauluilla. ”Pink Mist” on myös mollivoittoinen akustisella kitaralla alkava veto, joka saa kuitenkin stydimmän olemuksen. Kokeilevimpien biisien jälkeen päästään taas paahtamaan ”Mockingbird” ja ”Center Of The Universe”-kappaleiden säestyksellä. Päät suorastaan keinuvat ja lähtevät irti! Melodinen ”Rip It Up” tuo hymyn kasvoille, ja loistava musiikkivideobiisi ”Deadend Blues” tuo mm. bassokuvionsa takia Motörheadin ”Metropolis”-kappaleesta muistoja.

Kerrassaan sympaattinen albumi. Tältä levyltä löytyy se, mikä rockmusiikista nykypäivänä uupuu. Laulusuoritukset olivat sekä yksinkertaisen hyviä, hiton raastavia että onnistuneen puhtaita. Kitarasoolot toivat väritystä kappaleisiin, ja basson kuuluvuus sekä rähinä teki tehtävänsä. Rummut kolisivat tasaisina, koko bändi synkkasi yhteen. Kappaleet olivat erilaisia ja soittimet pääsivät oikeuksiinsa – kokonaisuus kuitenkin ontui muutaman epäsopivaan kappaleen myötä, mutta tämä oli silti mahtavaa työtä. (Hieno rimmaus.)

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Tällä bändillä on tulevaisuutta vallata lavat, hotellihuoneet ja naiset suuremmassakin mittakaavassa. Olkaa hyvät ja nostakaa malja Iron Lambille. Och om någon from ”Svenland” läser om det här – vi tycker om dig!

8/10

Kappalelista:

1. One Way Track

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

2. Smile Now Cry Later

3. Feed The fire

4. Backstabbers

5. Leave Me Be

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

6. Pink Mist

7. Mockingbird

8. Center Of The Universe

9. Rip It Up

10. Deadend Blues

http://ironlamb.se/

https://www.facebook.com/ironlambofficial

Kirjoittanut: Kristian Kankare