Iron Maiden @ Olympiastadion, Helsinki 20.7.2013

Iron Maiden_1Kun sain aikoinaan vanhemmiltani luvan ostaa in ”Killers”-levyn, ei käynyt pienen pojan mielessä, että kolmekymmentä vuotta myöhemmin sedät ne vaan vieläkin jaksaa heilua. Sedät, jotka saapuivat jälleen Suomeen näyttämään, ettei meno ole hyytynyt vaikka hiukset hieman onkin harmaantunut. Iron Maiden oli nimennyt kiertueensa -89 vuoden ”Maiden England -live” -videon mukaan. Kiertueen teema mukailee muutenkin vuoden -88 ”Seventh Tour of the Seventh Tour”- kiertueen henkeä kuorrutettuna uudella tekniikalla. Stadionille oli valikoitunut lämppäreitä oikein olan takaa, kun Maidenia lämmittelemään oli kiinnitetty ja Ruotsista sekä kotimainen .

Iron Maiden_5Portit aukesi neljältä auringon mukavasti lämmittäessä omalta osaltaan tunnelmaa. Ruuhkaa Stadionin edessä ei juuri ollut. Ainoastaan vannoutuneimmat fanit olivat muodostaneet jonon päästäkseen kentälle eturiviin. Ainakaan tässä vaiheessa ei turvatarkastuksissakaan ollut jonoa ja myös virvokemyynti sekä WC:ssä käynnit sujuvat melko sujuvasti.

Vaikka Ghostilla olikin jo paikalla oma fanikuntansa, oli bändin aloitellessa viiden aikaan paikalle saapunut vasta kourallinen kuulijoita, jotka pääasiassa olivat valloittaneet kentän etuosan ja meininki oli vielä suhteellisen rauhallista.

Sabaton saa sen sijaan energisellä esiintymisellään ja Suomi-aiheisillakin tykityksillään aikaan jo hieman enemmän liikehdintää lavan edessä ja kentän keskiosaan alkaa jo valua porukkaa. Sabatonin vedon loppupuolella alkaa pieni sade viilentää iltaa, mutta onneksi illan viimeinen lämppäri Amorphis ehti soittaa vain yhden biisin pienessä tihkusateessa, ennen kuin toisena soitettu ”Sky is Mine” –kappale toi auringonpaisteen mukanaan. Amorphis esitteli vajaan tunnin settinsä aikana laajalti materiaalia uudelta ”Circle”-levyltään unohtamatta joitakin hittejään aiemmilta levyiltään, kuten ”Silver Bride” ja ”Skyforger”. Amorphikselta jäi toki melkoinen läjä hittejä kuulemattakin, koska aika riensi turhankin nopeaan ja oli aika antaa tilaa illan pääesiintyjälle.

Iron Maiden_4Amorphiksen lopettaessa on ihmisiä saapunut paikalle jo siinä määrin, että katsomon alla oleva anniskelualue alkoi jo olla yhtä WC- ja olutjonoa. Joskus on vaan käynyt mielessä, että onko tosiaan kannattavaa seisottaa ihmisiä jonossa, eikä rupattelemassa olutmuki kädessä. Moni kuulija olisi varmaan halunnut katsoa keikkoja eikä seistä 45 min. kusijonossa! No, näihin on varmasti omat syynsä…

Kun kello löi yhdeksän, alkoi UFO:n ”Doctor Doctor” soimaan merkkinä siitä, että kohta odotus loppuisi ja suuri sekä odotettu Iron Maiden saapuisi lavalle. ”Moonchildin” intron alkaessa, eturivi tiivistyi kertaheitolla lähemmäs lavaa ja kädet nousivat ylös, ja kun kappale lähti kunnolla käyntiin, sinkosi laulaja Bruce Dickinson itsensä lavalle tavanomaiseen tapaansa 28 000 ihmisen huutaessa kädet ylhäällä.

Iron Maiden_3”Run to the Hills”– biisin aikana lavalle saapui loikkimaan iso Eddie-maskotti, jota totta kai kaikki osasi jo odottaakin. Vaikkakin etukäteen oli kerrottu, että Eddie-hahmoja olisi useita erilaisia, jäi ne ikävä kyllä allekirjoittaneelta näkemättä. Syy tähän oli se, että paikkani sattui olemaan sivukatsomossa niin lähellä lavaa, etten nähnyt paikaltani edes Nicko McBrainin rumpuja. Näin ollen, suuri osa Eddie-hahmoista ja muista show:n hienouksista meni sivu suun, niiden jäädessä syvemmälle lavan takaosiin. Yleisö oli koko keikan ajan hienosti mukana fiiliksissä, mutta vasta ”Sevent Son of a Seventh Son”-biisin paikkeilla yleisö alkoi olla täysillä mukana. Ja täysillä mentiinkin sitten loppuun asti.

Iron Maiden_2Illan pimetessä encore lähti liikkeelle ”Aces High”:lla. Settilistaan mahtui monta hienoa biisiä, mutta kuten jo Amorphiksen osalta mainitsin, jäi totta kai Iron Maideniltakin melkoinen tukku hittejä seuraaviin kertoihin esitettäväksi. Keikan alusta loppuun asti, sedät jaksoivat heilua vanhaan malliin, eikä meno pahemmin näyttänyt olleen hyytynyt sitten vuoden −88 kiertueen. Kokonaisuudessaan keikka oli taattua Iron Maiden-laatua, joka ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi – vaikkakaan ei tällä kertaa täydellisyyttä hiponut ja pieni sarjatulen maku keikasta jäi. Olihan kaikilla kiertueen keikoilla ollut sama settilista ja välillä tuntui, että ukot vetävät keikat jo liian rutiinilla. Mutta, koska kyseessä on kuitenkin Iron Maiden, jään innolla odottamaan mitä sedät seuraavaksi keksii.

Settilista:

  1. Moonchild
  2. Can I Play With Madness
  3. The Prisoner
  4. 2 Minutes to Midnight
  5. Afraid to Shoot Strangers
  6. The Trooper
  7. The Number of the Beast
  8. Phantom of the Opera
  9. Run To the Hills
  10. Wasted Years
  11. Seventh Son of a Seventh Son
  12. The Clairvoyant
  13. Fear of the Dark
  14. Iron Maiden   —-
    1. -Encore-
    2. Churchill’s Speech
  15. Aces High
  16. The Evil that Men Do
  17. Running Free
    1. -Outro-
    2. Always Look On The Bright Side Of Life (Monty Python Song)

Teksti ja kuvat: Markus Helander

Kommentoi julkaisua