Isä pojasta pankkiiria toivoi – Dave Evans And The Finnish Badasses @ Jack The Rooster 20.7.

Dave Evans 2016Tammerfestin laaja Klubiohjelma kätki sisäänsä todellisen legendan, kun AC/DC:n alkuperäisenä laulajana tunnettu Dave Evans pysähtyi suomenkiertueellaan Jack The Roosterissa. Taustabändikseen Evans oli kasannut suomalaisista muusikoista koostuvan ”Finnish Badasses”-nimellä kulkeneen poppoon.

Heti paikalle saavuttuani kävi selväksi, että ensimäistä kertaa elämässäni edustin keikalla sitä nuorempaa sukupolvea. Mielenkiintoinen huomio, mutta eipä ikäjakauman kallistuminen vanhemmalle puolelle menoa haitannut. Eturivi oli mukana menossa alusta alkaen ja biisit oli selvästi opeteltu.

Itselle Evansin soolotuotannosta ei ollut ollenkaan tuttua, mutta tanakoilla riffeillä ja kertseillä varustetut biisit sisäisti nopeasti. Mukana oli helppo laulaa ja biisin flowhun sukeltaa vaikka lennosta. Selkärankaan materiaali ei kuitenkaan untuvikolle jäänyt ja aika tutuista palasista bisiit olikin rakennettu. Se tosin oli yksi Evansin materiaalin, samoin kuten AC/DC:nkin viehätyksistä. Kaunistelematonta rokkia vailla kompromisseja.

65-vuotis synttäreitään keikalla viettänyt Evans oli ikäisekseen vetreä ja osasikin ottaa lavan haltuunsa karismaattisesti. Biisejään mies pohjusti taustatarinoilla, joista ”Rock’n Roll Singerin” pohjustus jäi parhaiten mieleen. Ei tullut miehestä pankkiiria, vaikka isä kovasti toivoi.

Kontakti yleisöön pysyi myös koko keikan ajan ja kiitoksia sateli suuntaan jos toiseenkin. Kävipä Davelle synttärionnittelunsa antamassa myös kurvikas tanssityttö. Keikan loppupäässä veto alkoi hieman hiipua, ja välispiikeistä katosi se paras terä. Biiseissä kuitenkin oli energiaa ja tunnetta loppuun asti. Keikka taputeltiin loppuun AC/DC klassikoilla, joista ”TNT” toimi ehdottomasti parhaiten sen pettämättömän yhteislaulufiiliksen takia.

Soundeissakaan ei moitittavaa ollut. Keikka oli ensimmäinen jonka koin Jack The Roosterissa katsojan roolissa, ja ainakin paikan keskiosaan soitto kuului selkeästi ja jykevästi. Hetkittäin basso jyräsi ehkä liiaksi, mutta asia korjautui viimeistään seuraavassa biisissä.

Ilta oli kaiken kaikkiaan mainio, myös kaltaiselleni, jolle Evansin tuotanto ei tosiaan tuttua ollut. Eniten kuitenkin mieleen jäin keikan aikana vallinnut henki. Yleisö ja yhtye hengittivät samaa asiaa, puhdasta rokkia. Syy siihen miksi AC/DC:n tai vastaavien kaltaisia rokkijumalia tuskin koskaan enää saadaan, on juuri tuo Evansin keikalla koetun rockin ”puhtaus”. Ei moderneja vaikutteita, ei muita genrejä sekaan sotkettuina vaan simppeli set-up, peruskomppi ja asenne isolla aalla. Vaikka tällainen ”perusrokki” ei se oma suosikki genreni olekaan, Dave Evans And The Finnish Badasses todistivat mitä se voi parhaimmillaan olla.

Kommentoi julkaisua