Kuva: Max Tollander de Balsch

Isänmaan toivot – Uutta metallia Suomesta, osa 33

Kirjoittanut J.Anttolainen - 2.4.2018

Suomi – metallimusiikin luvattu maa, jossa on metallibändejä väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomi on voittanut jopa Euroviisut hevillä. Maa, jonka yhtenä kansantalouden kulmakivenä ja vienninedistäjänä maailmalla voidaan pitää metallimusiikkia. Meillä on Suomessa hienoja, isoja, maailmanlaajuisesti tunnettuja metallibändejä, ja aivan helvetin paljon pieniä ja ahkeria bändejä, jotka ansaitsevat myös tulla kuulluiksi. Nightwish, HIM, Children of Bodom ja Amorphis ovat kaikki aloittaneet pieninä paikallisina bändeinä ja myöhemmin pitkän puurtamisen jälkeen kohonneet asemaan, jossa ne nykyään ovat. Tämän artikkelisarjan tarkoitus on nostaa esille suurelle yleisölle tuntemattomampia suomalaisia bändejä.

Six Inch

Luulitko että nu-metal on kuollut? Voi veljet kuinka väärässä olitkaan, sillä helsinkiläinen Six Inch on loistava esimerkki genren hyvinvoinnista. 1990-luvun alkuhämärissä kehittynyt genre oli kuitenkin jokseenkin inhottu kaikkien muiden metallimusiikin genrejen edustajien silmissä (ja etenkin korvissa), mutta siitä huolimatta bändejä syntyi kuin sieniä sateella. Tämänkertaisen yhtyeemme juuret eivät aivan 90-luvulle asti ylety, mutta tuon aikakuden bändit ovat sitäkin suuremmin Six Inchin soundiin vaikuttaneet.

Six Inch perustettiin vuonna 2010, mutta bändin nykymuoto saavutettiin vasta 2016, jolloin bändin alkuperäinen basisti Kim pyydettiin takaisin bändiin. Bändin alkuperäisjäsenet vokalisti Andy, rumpali Migi ja kitaristi Tuomas päättivät järjestää vielä yhden koesoiton kitarapuolen uhatessa jäädä liian ohueksi. Sen kautta kitaravalleja vahvistamaan saapui Marko ja kokoonpanon katsottiin olevan kaikinpuolin toimiva. Bändissä oli tähän mennessä ehtinyt soittaa alkuperäisjäsenten lisäksi kolme eri kitaristia, viulisti ja yksi synisti. Uransa alkupuolella 2010 bändi ehti julkaista ensimmäiset levytyksensä, mutta vuosien myötä bändin soundi muuttui siinä määrin, ettei noista julkaisuista voi edes oikeastaan puhua tämän bändin musiikista puhuttaessa. Mitä tästä suhteellisen tuntemattomasta bändistä olisi hyvä sitten tietää? Omaa juttuaan Six Inch on kuitenkin tehnyt jo kauan, ja kotimaisen metallimusiikin ilosanomaa on levitetty Espanjan hikisiä klubikeikkoja myöten jo muutaman vuoden ajan. Haastattelimme Bändin kitaristia Markoa ja kysyimme bändistä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Meidän musiikki on sekoitus 90-luvun nu metalia ja räppiä. Me ollaan yksi harvoista old school nu-metal -bändeistä Suomessa, ellei jopa ainoa.

– Nykyisella kokoonpanolla me ollaan tehty yksi EP vuonna 2017, ”Six Inch”. Sen lisäksi 2016 meiltä tuli kolme sinkkua ”Girls and Boys”, ”Hellsinki” ja ”X and O”. Kaikki nämä omakustanteina. Aiemmalla kokoonpanolla tehtiin yksi albumi ja EP, mutta ne ovat täysin eri genreä ja tätä materiaalia emme soita enää.

– Vaikutteina 90-luvun Korn sekä sen aikainen rap-musiikki ja tietysti Limp Bizkit. Inspiraation lähteenä toimii melkein kaikki mahdollinen musiikki. Musiikin kirjo on valtava koko bändin jäsenistön kesken. Biisit me sävelletään ja sovitetaan pääsääntöisesti yhdessä. Andy vastaa sanoituksista.
Andy: – Biisit kertovat sekalaisista aiheista. Asioista, jotka ovat mielestäni perseellään tässä maailmassa, oudoista ihmissuhteista ja pelkästä hauskanpidosta. Ei mitään kauhean syvällistä. Välillä saatan kyllä yllättää jopa itseni, ja kirjoittaa jotain aikaisemmasta poikkeavaa. Ikinä ei tiedä mitä sieltä kynästä tulee..

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

– Soitettiin meidän paras keikka tähän mennessä Tavastialla 11.1.2017, koska Tavastia on Tavastia. Alkuaikoina tehtiin todella monta huonoa keikkaa. Intoa ja virtaa riitti ja alkoholi näytteli aika isoa osaa keikkareissuilla.
Nyt odotellaan malttamattomina ensi kesän Tuska 2018 -keikkaa. Tehdään myös mahdollisesti klubikeikkoja loppukesästä ja mahdollinen ulkomaan keikka loppuvuodesta. Muuten tämä vuosi menee aika tavalla uutta materiaalia tehdessä.

– Parasta musiikin tekemisessä on varmaankin luovuus. Pääsee toteuttamaan itseään ja hengailemaan muiden saman henkisten tyyppien kanssa, jolla on yhtä kieroutunut huumorintaju. Tavoitteena on päästä tekemään sellaista musiikkia, mitä itse nautimme soittaa ja olisinhan se ihan mukavaa, jos sillä saa myös iloa muiden ihmisten elämään. Euroopan lavoille pääseminen on myös tavoitteena, ja tällä bändillä mennään tietysti huipulle asti! Tässä porukassa huumori on herkässä ja itseironia on iso osa bändiä.

– Pidämme hauskaa, emmekä ota itseämme liian vakavasti. Musiikkia teemme kumminkin erittäin kovalla ammattitaidolla ja hartaudella.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen