Isänmaan toivot – Uutta metallia Suomesta, osa 52

Suomi – metallimusiikin luvattu maa, jossa on metallibändejä väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomi on voittanut jopa Euroviisut hevillä. Maa, jonka yhtenä kansantalouden kulmakivenä ja vienninedistäjänä maailmalla voidaan pitää metallimusiikkia. Meillä on Suomessa hienoja, isoja, maailmanlaajuisesti tunnettuja metallibändejä, ja aivan helvetin paljon pieniä ja ahkeria bändejä, jotka ansaitsevat myös tulla kuulluiksi. Nightwish, HIM, Children of Bodom ja Amorphis ovat kaikki aloittaneet pieninä paikallisina bändeinä ja myöhemmin pitkän puurtamisen jälkeen kohonneet asemaan, jossa ne nykyään ovat. Tämän artikkelisarjan tarkoitus on nostaa esille suurelle yleisölle tuntemattomampia suomalaisia bändejä.

Humavoid

Espoosta kotoisin oleva Humavoid aloitti musiikillisen uransa, kun Suvimarja (laulu ja koskettimet) ja Amoralissa alun perin mörissyt Niko (laulu ja kitara) löivät musiikilliset päänsä yhteen vuonna 2013 soitettuaan jonkin aikaa samassa yhtyeessä. Jokseenkin noihin aikoihin – vuonna 2014 jos tarkkoja ollaan – tuo dynaaminen duo päätti käydä teroittamassa sävellyskyniään Pop&Jazz konservatoriolla. Konservatorion käytäviltä löytyikin ensimmäinen varsinainen Humavoid-kokoonpano, jossa bassoon tarttui Jan From ja rumpupatterin taakse istui silloin vasta 17-vuotias Aleksi Kallio. Bändillä oli alussa kaksi kitaristia Samuli Hyttisen otettua pestin vastaan. Samulin taival bändin kanssa kesti vuoteen 2016 asti, jolloin hän jättäytyessä pois bändistä muiden kiireiden vuoksi.

Nikolla oli hallussa rytmit ja riffit, Suvimarjalla melodiat ja harmoniat. Kaiken tekemisen alku ja juuri oli tehdä rullaavaa ja raskasta mutta samalla melodista musiikkia, joka tarjoaa haastetta ja syvyyttä sekä soittajille että kuuntelijoille. Humavoidin äänimaailmaa voisi kuvailla raskaaksi modernin pianon ja alavireisten metalliriffien yhdistelmäksi rytmisesti kimurantissa mutta groovaavassa paketissa. Mihinkään varsinaiseen kategoriaan bändiä on kuitenkaan hyvin vaikea niputtaa – ja miksipä pitäisikään?  Kaiken yllä leijailee Suvimarjan enkelimäisen kirkkaasta demoniseksi yltyvä laulusoundi, Nikon hoidellessa varsinaiset murinat. Kun tähän lisätään vielä keytarin kanssa lavalla heiluva laulaja, on paketti aikalailla mielenkiintoisissa kääreissä.  Tällä hetkellä Humavoid työstää täyspitkää albumia, jolla rumpuja soittaa Diablosta tuttu Heikki Malmberg, kun Aleksi vuoden 2017 lopulla siirtyi poppihommiin. Otimme bändin keskusyksikön Nikon ja Suvimarjan haastatteluun vastaamaan muutamaan kysymykseen ja kertomaan hieman tarkemmin omasta musiikistaan.

”Välillä voi käydä keikalla pitissä tuulettamassa raskaaksi käynyttä päätä. Elämä on lyhyt ja se pitää uskaltaa kokea!”

Niko:  – “Säveltäessä meille on tärkeää, että haastavien rytmien ja harmonisen liikkeen ohella musiikista välittyy tietynlainen kohkaaminen, energia ja eteenpäin menemisen tunne. Annamme musiikillemme täyden moshattavuustakuun, vaikka kiertopalloja kohti ja ohi kuulijan sinkoilisikin tuon tuosta. Kaiken kukkuraksi Heikin (Malmberg) soittotyyli istuu musiikkiimme kuin nakutettu ja tulevalla levyllä on mukana kaikenlaista rytmikarkkia.”

”Keytarista en luovu.”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Niko: – “Perusluonteeltani olen utelias, joten monesti kaiken maailman kokeilut ja hullunkin kuuloiset ideat toimivat lähtölaukauksena biisiaihioille. Raskaan musiikin rinnalla on tullut diggailtua niin fuusiojazzia, klassista kuin flamencoakin. Se ehkä osittain selittää taipumukseni naittaa yhteen äkäistä runttausta ja Kummelin Musacorner -osaston kikkailua. Vaikka itselläni bänditouhut lähtivät liikkeelle laulajan saappaista, oma musisointini on alkanut aikanaan nimenomaan kitaransoitosta. Vuosien varrella on ollut kova kiima saada omaa tuotantoa julkaistuksi, ja tuntuu mahtavalta, kun voin vihdoin toteuttaa omia musiikillisia visioitani vapaasti. Humavoidissa tykkäämme kaikki haastaa itseämme musiikillisesti ja haluamme kannustaa ihmisiä innostumaan musiikin monipuolisuudesta ja rajattomuudesta. Parhaassa tapauksessa uusi ja erilainen musiikki voi avartaa ja jopa töytäistä hieman eteenpäin sisäisen kasvun saralla.”

Suvimarja: – “Kuuden vanhana äiti vei minut musaopistoon. Sille tielle jäin, ja hankin lukion jälkeen klassisesta pianonsoitosta itselleni ammatin. Klassisten piirien ryhdikkyys ja vähäeleisyys ei koskaan tuntunut omalta, ja parhaat biisit olivat aina ne omituisimmat. Sellaiset joissa harmonia ei mennyt ihan niin sääntöjen mukaan, ja joissa sai soittaa lujaa! Pidän siitä kun perinteisiä rakenteita rikotaan, kunhan se tehdään taitavasti. Kun sitten muutama vuosi takaperin, Humavoidin ensimmäisen keikan lähestyessä satuin kokeilemaan kaverin keytaria, se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Olin löytänyt soittimen jonka varressa saan olla sekä pianisti, että laulaa ja eläytyä musiikkiin samaan aikaan! Toiset ovat ihastelleet, jotkut kauhistelleet, mutta keytarista en luovu.”

Alkuaikoinaan Humavoid äänitti levyllisen pöytälaatikossa lojuneita kappaleita, joista päätettiin kuitenkin luopua miltei saman tien. Tuntui paremmalta keskittyä säveltämään kokonaan uutta materiaalia, joka vastaisi paremmin sitä villiä visiota, jonka innoittamana kaikki sai alkunsa. ”Glass” -EP julkaistiin omakustanteisesti vuonna 2015 ja sen kaikista kappaleista tehtiin musiikkivideot. Keikkailun ohessa yhtye jatkoi tyylinsä hiomista, ja vuonna 2016 Humavoid julkaisi videon kera singlen nimeltä ”Coma Horizon”. Koko bändin koostuessa musadiggareista musiikillisia vaikuttajia on lukemattomia, niin metallin sisä- kuin ulkopuolelta. Havaittavissa lienee kuitenkin Meshuggahin, Sikthin ja Texturesin kaltaisten nytkyttelijöiden vaikutus.

Aiemmin seitsemänkielistä kitaraa soittanut Niko nosti hiljattain panoksia yhdellä lisäkielellä.
Niko: – “Syy kahdeksankieliseen kitaraan siirtymiseen takana oli toisaalta kokeilunhalu, toisaalta tarve pitää paremmin kiinni omasta ilmaisutavasta huolimatta siitä, mihin sävellajiin kappaleessa ajaudutaan. Lisäkieli tuo valinnanvaraa ja ideoita voi kuljettaa harmonisesti vapaammin ilman, että tarvitsee poistua hevijyrärekisteristä.”

Biisiaihioita uudelle levylle on tullut kaikilta yhtyeen jäseniltä. Suvimarja kertoo, että hänen biisi-ideansa syntyvät usein pianon ääressä, improvisoimalla jonkin aiheen tai yksittäisen tunnelman ympärillä.

Suvimarja: – “Uskon siihen, että jonkin tietyn hetken ja fiiliksen voi todella vangita teokseen. Mielestäni musiikin suurin voima onkin siinä, että se jatkaa siitä mihin sanat päättyvät.”
Niko: “Parasta musiikin tekemisessä on ainainen mahdollisuus nyhjäistä tyhjästä. Aluksi ei ole mitään, mutta pienen puuhastelun jälkeen kaiuttimista kuuluu pian ääntä joka saa pomppaamaan tuolilta, pään nykimään tai muuten vaan karvat pystyyn. Hienointa on jos keikalla saa välitettyä ihmisille sen saman tunteen. Livenä meille tärkeintä ei ole täydellinen suorittaminen, vaan armoton meininki.”

Humavoidin sanoitusten viitekehykset vaihtelevat paljon, mutta vertauskuvallisen kerronnan taustalla on usein pohdintoja erilaisista elämäntilanteista, valintojen tekemisen vaikeudesta ja elämän ottamisesta omiin käsiin.

Suvimarja: – “Toivomme että sanoitustemme myötä ihmiset näkisivät elämässään enemmän mahdollisuuksia ja kiinnittäisivät vähemmän huomiota esteisiin. Välillä voi sitten käydä keikalla pitissä tuulettamassa raskaaksi käynyttä päätä. Elämä on lyhyt ja se pitää uskaltaa kokea!”

Humavoidin loppuvuosi kuluu tulevan pitkäsoiton viimeistelyssä, joten bändiä voi nähdä lauteilla seuraavan kerran vuoden 2019 puolella.

Humavoid
Suvimarja Halmetoja – Keytar, laulu
Niko Kalliojärvi – Kitara, laulu
Jan From – Basso
Heikki Malmberg – Rummut (sessio)

Julkaisut
”Faster Forward” (2014)
”Glass” (2015, EP)
”Coma Horizon” (single, 2016)

Kotisivut
Facebook