Isäntä Meidän
Isäntä Meidän on vajaan kuusivuotisen uransa aikana kerinnyt työstää neljä omakustannesingleä ja kaksi täyspitkää albumia. Tänä vuonna yhtye julkaisi toisen täyspitkänsä, ”Toinen Tuleminen”, joka on yhtyeen omien sanojensa mukaan iso askel. Otimme yhteyttä puhelimitse yhtyeen laulajaan, Jouni Nikulaan, keskustellaksemme hieman yhtyeen uudesta levystä. Lue lisää nähdäksesi koko haastattelu.
Kertoisitteko mitkä ovat tämän hetken fiilikset?
Jouni: Tällä hetkellä on hyvät fiilikset, päästiin Leijonien kultajuhliin, Helsinkiin soittamaan isolle yleisölle. Se oli hieno kokemus.
Kuinka toisen levyn äänitykset erosivat debyytin äänityksistä?
Jouni: Debyytti nauhoitettiin 5-6 pätkässä usean vuoden aikana omilla rahoilla, ja sen jälkeen myytiin levy-yhtiöille. Sen sijaan uusi levy nauhoitettiin yhdessä intensiivisessä pätkässä levy-yhtiön tuella.
Syksyllä 2009 yhtyeeseen liittyivät rumpali Jani ”Hurtsi” Hurula ja kosketinsoittaja Jani Kemppinen. Mikä vaikutus heillä oli yhtyeen saundiin?
Jouni: Hurtsi auttoi tiukentamaan sovituksia, ja treeniksellä tehtiin enemmän biisejä tätä levyä varten, kuin mitä teimme debyyttiä varten. Studiossa sitten otettiin turhat kikkailut pois. Jani (Kemppinen) sen sijaan oli soittanut koskettimia bändin keikoilla jo pidemmän aikaa, ja päätyi vähän niin kuin vahingon kautta vakituiseksi jäseneksi. Janin kautta koskettimien osuus nousi biiseissä ja hän toi myös enemmän progevaikutteita bändiin, niin että biiseistä ei tullut liian suoraviivaisia.
Sanoituksissanne otatte kantaa mm. suomalaisen miehen asemaan; oli hän sitten markkinavoimien alaisena, niiden johdossa tai muuten vain huomionkipeä. Mistä löydätte inspiraation sanoituksiinne?
Jouni: ”Mies” kertoo yleisesti yhteiskunnan asettamista paineista miehelle, kun taas ”Jussi” oli vastaus eräälle suomalaiselle raskaan rokin median edustajalle, joka on niin ikään mustamaalannut meidän bändiä. Kyseinen henkilö käyttää nimimerkkiä Jussi, ja siitä biisin nimi tulee. Yleensäkin tuommoinen ”puskista laukominen” ärsyttää. Asiaan oman makunsa toi se, että Radio Rockin Jussi (Heikelä) luuli, että biisi oli tehty hänestä ja hän aloitti suorassa lähetyksessä loanheiton bändin niskaan. Kyseessä oli siis väärinkäsitys, mutta kyllähän tuollainen kurjalta tuntuu.
Levyn kappale ”Vastavoimaa” oli mukana ehdolla jääkiekon MM-kisojen kisabiisiksi. Kertoisitteko miten päädyitte ehdolle?
Jouni: Otimme itse yhteyttä YLE:en ja kysyimme, että voisiko biisiä käyttää jossain. Sieltä sitten pyydettiin videota, jonka olimme kuvanneet ja sanottiin, että biisiä voisi käyttää vaikka maalikoosteiden taustamusiikkina, siellä kun yleensä soi taustalla raskas rokki. Kun Teräsbetoni tippui pois, olimme ainoat raskaan rokin edustajat kisassa. Sitä kautta me sitten saatiin se Helsingin torin keikka.
Kuka Isäntä Meidän-yhtyeessä tuo eniten vastavoimaa?
Jouni: Minä tuon. Olen yleensä bändistä se, joka yrittää kyseenalaistaa perusratkaisuja. Yritän ottaa kantaa sanoituksissani, vaikka olisihan se helppoa laulaa vain iloisista asioista. Bändi tuo myös vastavoimaa puhtaissa lauluissa, koska nykyisin kovin harva metallibändi vetää puhtaita lauluja. Bändin meininki tulee jatkossakin olemaan kantaaottava.
Levyn kannessa on nyrkkeilykehä, jonka sisäpuolella on suurin osa bändin jäsenistä ja yläpuolella on Ukko ylijumala. Onko levyn kannella jokin syvempikin merkitys?
Jouni: Halusimme levyn kanteen jotain, mikä olisi ylitseampuvan erottuvaa, joten päätimme laittaa siihen Ukko ylijumalan. Siinä vähän nauretaan musiikkigenremme kliseille, ja jos joku ei tajua sitä vitsiksi, niin en voi sille mitään.
Entä onko levyn nimellä itsellesi jotain erityistä merkitystä?
Jouni: Levyn nimen voi käsittää kahdella tavalla; joko eroottisesti tai uskonnollisesti. Meille sillä ei ole syvempää merkitystä, se vaan tarkoittaa toista levyämme.
Haluaisitko näin loppuun sanoa jotain Kaaoszinen lukijoille?
Jouni: Jos olet kyllästynyt synkkään, keskitempoiseen perusjunttaan, niin olemme sopivaa vastavoimaa sille tiukassa paketissa.
Kiitos haastattelusta ja onnea ja menestystä levyn suhteen.
Jouni: Kiitos.