Japanilainen deathcore jyräsi Nosturissa – Nocturnal Bloodlust 27.7.2016
Oliko järkeä vai ei? Totesin, että japanilainen deathcore-jyrä Nocturnal Bloodlust on saapumassa Helsingin Nosturiin “DEIMOS”-albumiinsa liitetyn maailmankiertueen päätöskeikalle, ja 600 kilometrin välimatkasta huolimatta päätin pyytää pomolta kolme päivää vapaata keskelle viikkoa ja suunnata Onnibussilla pääkaupunkiseudulle. Olin todistanut kyseisen bändin jo viimevuotisella Japanin-reissullani, ja tiesin jo ennestään yhtyeen livekunnon olevan vähintäänkin riittävä. Ei siinä siis kun kello soimaan tiistaina neljältä ja kahdeksan tunnin bussimatka Oulusta Helsinkiin alkoi.
Seuraavana päivänä keikkapaikalle raahautuessani totesin, että jono oli noin tuntia ennen keikkaa jo muutaman kymmenen ihmisen pituinen. Oletusarvo oli, että ehkä pari ihmistä saattaa olla paikalla etukäteen, mutta arvioni osoittautui virheelliseksi. Pikaisella vilkaisulla yleisö oli lähinnä hieman täysi-ikäisyyden molemmin puolin olevia naisia, samoin kuin Japanissa edellisenä kesänä. Menin toki pressipassilla pahiksena jonon ohi, mutta kuvauslupaa ei siitä huolimatta irronnut, koska kuulemma ”kuvauskielto koskee kaikkia”. Siksipä kuvasato tässä raportissa jää hieman köyhäksi.
Muun yleisön valuessa saliin alkoi tunnelma kohota hyvin nopeaan tahtiin. Oli helppo huomata, että paikalla ei ollut ketään ”vain tsekkaamassa”, vaan jokainen katsoja oli tullut aidosti fanittamaan yhtyettä. Ehkä saliin olisi sopinut muutama ihminen lisääkin, mutta tunnelma ei kuitenkaan ollut turhan avara yhtyeen aloittaessa. Heti ensimmäisen biisin aikaan minulta tultiin kysymään kännykän näytölle kirjoitetulla viestillä: ”Miten tehdään moshpit?” Jaa-a, erittäin hyvä kysymys, koska en henkilökohtaisesti ollut muistaakseni koskaan aiemmin riehunut moshpitissä. Hyvin nopeaan tahtiin sellainen kuitenkin syntyi, ja pakkohan sitä oli lähteä itsekin kokeilemaan. Nocturnal Bloodlust veti heti alusta lähtien sellaisella energialla, että ei vaan pystynyt olemaan paikallaan. Itseäni tosin häiritsi yhtyeen harvinaisen sovinnollinen ulkonäkö; vahvimmat meikit ja härskeimmät vaatteet oli selkeästi jätetty Japaniin, joko käytännön syistä tai uskalluksen puutteesta johtuen.
Luonnollisesti myös biisilistaa oli muokattu Japanissa näkemääni verrattuna jonkin verran länsimaisempaan makuun: käytännössä mukana olivat yhtyeen kaikki ”hittikappaleet”, kuten ”Sphere”, ”Strike In Fact” sekä ”Providence”. Omasta mielestäni oikea ratkaisu, sillä edellisellä keikalla itseäni harmitti esimerkiksi ”Spheren” puuttuminen soittolistalta. Hiro myös laulatti yleisöä hyvin aktiivisesti, ja oli hauska huomata suurimman osan itseasiassa liittyvän mukaan. Yhtye oli selkeästi tyytyväinen suomalaisyleisön heittäytymisestä, ja kliseinen lopetus ”Finland, you’re the most awesome crowd ever!” ei loppujen lopuksi kuulostanut kovin kaukaa haetulta. Ainakin henkilökohtaisesti kyseessä oli yksi parhaita todistamiani keikkoja ikinä!
Torstaina herätessä niska oli aivan jumissa, selkä paskana, ja edessä oli 8 tunnin reissu takaisin Ouluun ahtaassa Onnibussissa. Kyllähän se vitutti, mutta reissu oli silti loppujen lopuksi täysin kärsimyksen arvoinen! Sanoisin, että meillä ns. vanhemman sukupolven edustajilla olisi todellakin syytä ottaa nuoremmista mallia keikkafiiliksen järkkäämisessä ja bändin huomioon ottamisessa.
Kirjoittanut: Miika Hänninen
Mainos päättyy