Järjestän keikkoja – siis olen? Osa 7: Keikkajäbä

Viime vuosina on saanut harmillisesti kuulla ja todistaa, kuinka erinäisiä tapahtumia vaivaa yleisökato. Eikö live-musiikki enää kiinnosta? Eikö Youtube-sukupolvi enää jaksa raahautua paikalle todistamaan live-bändejä, kun ”kokemuksen” saa kotisohvalle netin kautta. Vai onko tarjonta jo niin laajaa, että vain isoimmat bändit vetävät yleisöä? Suomessakin toimii ammattimaisten keikkajärjestäjien ohella liuta porukoita, jotka järjestävät tapahtumia rakkaudesta musiikkiin. Otimme siis yhteyttä muutamiin keikkajärjestäjiin ja kyselimme, missä mennään. Keikkajäbä päästetään ääneen tässä osassa.

Keikkajäbää pyörittävä Turo on aloittanut keikkojen järjestämisen viime tammikuussa, joten nyt haastattelussa on alalla suhteellisen uusi tulokas. Keikkajäbä-idean hän sai lopputalvesta, koska oma Facebook-tili alkoi täyttyä bändien viesteistä. Turo kertoo vastaavansa keikoista yleensä yksin, mutta välillä hänellä on mukana myös ”rinnakkaisjärjestäjiä”, esimerkiksi Velmu. Tapahtumia Keikkajäbä järjestelee eri paikkoihin, pääasiassa Vantaalle ja Helsinkiin. Tällä hetkellä vantaalaisen Bar Rock Bearin kanssa on saatu kehittymään niin hyvät välit, että sinne keikkajäbä järjestää välillä parikin kertaa kuukaudessa keikkoja. Keikkajäbän toiminta keskittyy demobändien ja ns. pienempien bändien ympärille, vaikka matkan varrella keikkoja on tullut järjestettyä muutamille isommillekin yhtyeille (mm. Fear Of Domination, Purtenance, Cavus, Suamenlejjona ja Cannibal Accident).

Ensimmäinen Keikkajäbän järjestämä keikka oli Metal Night tammikuussa 2016 Pub Korsossa. Tapahtumassa soitti kolme nousevaa bändiä Vantaalta: Between Bodies, Spreading Paranoia ja Crucify The Faith. Turo kertoo, että idea keikkaan syntyi samaisessa kuppilassa kaljalla istuessa. Baarimikko oli tullut kysäisemään, soittaako hän bändissä ja haluaisiko tulla siihen baariin soittamaan. Eipä löytynyt musikanttia silloin kaljoittelemasta, mutta Turo oli luvannut kysyä muutamia kavereita paikkaan soittamaan. Näin yksinkertaisesti asia johti toiseen. Keikkajäbä kertoo tuosta tapahtumasta:

– Baari ei soittopaikkana ollut kummoinen: järkkäyspuoli oli aika sekavaa, baari sekoili palkkioiden kanssa eikä homma mennyt, niin kuin piti. Mutta keikkana se oli todella kova. Baari oli ihan täynnä porukkaa ja pitti pyöri ensimmäisestä rummuniskusta viimeiseen kiitos-huutoon. Sama tapahtuma oli silloin nimeä mainitsemattoman uskonlahkon kiusan kohteena. Nämä sankarit olivat käyneet repimässä irti kaikki Keravalla olleet julisteet ja laittaneet omat hihhulikonserttiläppänsä tilalle. Ja korostan, että julisteet oli tosiaan revitty rikki ja siroteltu maahan. Mutta homma oli niin helvetin hauskaa, että oli pakko jatkaa.

Miten näet live-keikkojen tilan nykyään? On sanottu, etteivät nuoret enää käy bändien keikoilla. Onko tämä tarua vai totta – eli ukkoutuuko keikkayleisö? 
– Kyllä se siltä vain vaikuttaa. Olen paljon pohtinut tätä kysymystä – ja niiniin ovat myös monet baarit ja keikkajärjestäjät. Baarit sulkevat oviaan jonossa, ja bändejä tulee joka päivä lisää. Minulla on käynyt mielessä monia syitä. Yksi niistä saattaisi olla digitalisaatio. Kaiken näkee Youtubesta, eivätkä nuoret enää ajattele livemusiikin olevan niin ihmeellistä. Mutta toisaalta nuoret ovat yleensä myös se suurin yleisö. Sitten tulee bändien liikatarjonta. Noin puolet minulle viestiä laittavista bändeistä soittaa thrash metalia. On niin monta nuorta bändiä, että mikään ei enää kiinnosta ketään. En siis nyt tarkoita tätä millään pahalla. Sitten yksi syy on vielä ikärajoissa. Monessa bändissä soittajat ovat alaikäisiä, samoin fanit, mutta melkein kaikki keikkapaikat ovat K18.  Tähän on vielä monia syitä ihan laiskuudesta ja alkoholiverotuksesta lähtien. Mutta tämä teksti menisi turhan pitkäksi, jos niitä alkaisi luetella.

Parasta keikkojen järjestämisessä Keikkajäbän mielestä on se, kun bändi vetävät helvetin lujaa ja itsekin raahautuu eturiviin ja antaa tukan pyöriä tai hyppää pittiin mukaan. Todella hienolta hänestä tuntuu myös se, kun paikalle saapuu iso ja hyvä yleisö. Näistä saa onnistumisen iloja. Rassaavimmat asiat taas löytyvät (yllätys, yllätys) ongelmista. Kun jokin ei toimi ja siinä sitten täytyy miettiä vaikkapa sitä, mistä uutta bassokaappia pieraisisi, niin Keikkajäbääkin rassaa. Ikävältä hänestä tuntuvat myös tilanteet, joissa lippuriskillä soittaneelle bändille joutuu antamaan joitain alentavan pieniä summia huonon kävijämäärän takia. Keikkajäbä kertoo tästä esimerkiksi keikasta, jolle Rutsa-niminen grind/sludge-bändi tuli Joensuun/Kiteen seuduilta Vantaalle soittamaan ensimmäisenä bändinä 15 minuutin settinsä. Tästä jätkät saivat safkan, yöpaikan sekä 15 euroa. Mutta silti kyseiset herrat olivat olleet silmät kiiltäen fiiliksissä, koska pääsivät soittamaan. Keikkajäbän järkkäämillä keikoilla kaikki lipputulot menevät bändeille ja miksaajalle – mutta aina niitä tuloja vain ei kerry kovin paljon.

Bändejä Keikkajäbä löytää tapahtumiinsa yleensä niin, että bändit laittavat Keikkajäbä-sivulle viestiä. Sinne ilmoitetaan bändi, tietoa siitä sekä tärkeitä linkkejä (esimerkiksi Face ja Youtube). Kun Turo sitten miettii bändien buukkaamista, selaa hän listan läpi ja katsoo keikkaa hakeneita bändejä. Yleensä hän buukkaa myös jonkun kaverin bändin slotille. Nykyään tavoitteena on myös saada aina jokin isompi bändi pääesiintyjäksi yleisön takaamiseksi. Genrerajoja Keikkajäbällä ei ole.

Mikä on mieleenpainuvin järjestämäsi keikka ja miksi? Entä nähty keikka? 

– Hmm. Kyllä se on varmaan ihan ensimmäinen eli Metal Night. Muita huomionarvoisia olivat Vernissan Turpasauna sekä Kuolemaa Saatanaa Tuskaa. Vernissa oli minun kolmas keikkani. Pääesiintyjänä oli Fear Of Domination, ja muut bändit olivat Raatopaikka, Nihile sekä Watery. Tunnelma oli todella kova, Yleisöä oli kiitettävä määrä, ja kaikki toimi ongelmitta. Tästä vielä kiitos Velmun Anssille. Kuolemaa Saatanaa Tuskaa taas keräsi lavalle Purtenancen, Cavuksen, Between Bodiesin , Deburialin sekä Galvanizerin. Tapahtuma oli silkkaa menestystä. Yleisöä oli todella hyvä määrä ja pitti pyöri koko ajan.

Tulevista tapahtumista Keikkajäbä puolestaan odottaa eniten Xmas Slaughterhousea Bar Rock Bearissa 17.12.2016, jolloin lavalla tullaan näkemään helvetin kova kattaus: Necropsy, Lubricant, Cannibal Accident sekä debyyttinsä vetävät Khiral ja Organ Grinder. Sellaiset pikkujoulut olisi siis luvassa.

Jos Keikkajäbä taas saisi täydellisen vapauden tapahtuman järjestämiseen, niin paikalla olisi ainakin Fear Of Dominationin Klaukkalan pojat! Sen verran tiukkaa industrial-tykitystä bändi hänen mielestään tarjoilee. Ja bändiläiset ovat kuulemma muutenkin letkeitä jätkiä. Toisena bändinä mukaan hyppelisi Galvanizer, koska tässä on jäbän mielestä Suomen dödis-skenen kovimmassa nousussa oleva porukka. Viimeistä valintaa Keikkajäbä joutuu miettimään, mutta kovasta kolmossijasta taistelisivat lopuksi Tocornal, Cannibal Accident sekä Blackment, jotka kaikki kehotetaan tarkastamaan.

Mitä terveisiä tai neuvoja haluaisit sanoa uusille keikkajärjestäjille tai sellaiseksi suunnitteleville? 

– Mäkistä aikaisemmasta keikkajärjestäjäjutusta lainaten: Vitusti kärsivällisyyttä sekä ymmärrystä läheisiltä. Itse en isoja summia ole koskaan tarvinnut. Mutta minä ja Mikko painitaankin ihan eri sarjoissa. Aloitteleva keikkajärjestäjä tarvitsee myös alan tietämystä ihan lavatekniikasta markkinointitapoihin. Kannattaa hommata paljon mentoreita sekä suhteita eri paikkoihin. Ja älä missään nimessä suututa ketään. Älä bändiä äläkä keikkapaikkaa. Asiakkaitakaan ei kannata kiusata.

Entäpä terveiset yleisölle? 

– Kiitoksia kaikille, jotka ovat keikoille saapuneet! Ne ovat olleet yleensä todella tykkejä iltoja. Jatkakaa samaa ja pelastakaa Suomen keikkakulttuuri. Käykää varsinkin Bar Rock Bearissa. Paikka on nyt menossa konkkaan yleisöpulan takia! Antakaa demobändeille mahdollisuus.

Seuraava Keikkajäbän järjestämä tapahtuma on siis eräät pikkujoulut Bar Rock Bearissa. Xmas Slaughterhousesta on tulossa todella kova juttu, jossa tarjolla on rankkaa suomalaista oldschool death metalia sekä grindcorea. Tulkaapa siis oikeasti todistamaan sitä iltaa!

Lopuksi luonnollisesti sana on vapaa – mitä jäi vielä kertomatta? 

– Kiitoksia kaikille, jotka ovat tässä hommassa jelppineet. En tiedä, mikä tulee olemaan Keikkajäbä-prokkisten suunta ensi vuonna, jos Bar Rock Bear lopettaa. Mutta yritän lähteä laajentamaan hommaa isompaan mittakaavaan. Niistä sitten joskus enemmän!

Keikkajäbä Facebookissa
Keikkajäbä Bookings: Keikkajaba.bookings@gmail.com 

Haastattelu: Rudi Peltonen
Kuvat: Turo Myllynen (Keikkajäbän arkistoista)

Järjestätkö keikkoja jossakin päin Suomea? Ilmianna itsesi kertoaksesi omat näkemyksesi aiheesta. Ota yhteyttä rudi.kaaoszine@gmail.com.