On kulunut 25 vuotta siitä kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa. Vietettiin toisen maailmansodan päättymisen ja Japanin antautumisen 50-vuotispäivää. Oklahoma Cityssä tapahtui tuhoisa pommi-isku. Java-ohjelmointikieli julkistettiin ja Suomen presidenttinä toimi Martti Ahtisaari. Tunnetko itsesi jo vanhaksi? Ei vielä? Vuoden 1995 lokukuun 25. päivä julkaistiin myös Rammsteinin ”Herzeleid”-albumi. Toistan: on siis kulunut 25 vuotta siitä kun saksalaisen metallijätti Rammsteinin ”Herzeleid” julkaistiin ja nyt vuonna 2020, 4. päivä joulukuuta siitä saadaan täysin remasteroitu juhlajulkaisu  ”HERZELEID XXV”.

Kivikkoiseen 25 vuoteen mahtuu paljon vastoinkäymisiä, olivat ne sitten tahattomia tai tarkoituksella mietittyjä, mutta yhtyeen debyyttialbumi antoi kipinän sille liekkimerelle jonka keskellä yhtyeen keikat tällä hetkellä soitetaan. Kirjaimellisesti. Yhtyeen toisen kitaristin ja pää-biisinikkari Richard Kruspen mukaan levyn teko oli erittäin tuskaisa prosessi, mutta se oli tehtävä, sillä ilman sitä yhtye ei todellakaan olisi siinä pisteessä missä se nyt on.

Herzeleid -nimi viittaa sydänsuruun, josta etenkin Kruspe kärsi levyn alkulähteillä, eikä muillakaan yhtyeen jäsenillä helppoa ollut. Levyä lähdettiin tekemään muutamien onnekkaiden ja määrätietoisten vaiheiden jälkeen Ruotsiin tuottaja Jacob Hellnerin Polar Studios -studiolle. Musiikkituotannosta mitään tietämätön yhtye koki edelleen tuskastumisen hetkiä, sillä vastassa oli myös pienimuotoinen kielimuuri ja tietenkin myös oppimiskäyrä studiotyöskentelyyn.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Jos itse levyn tuotantoprosessi oli kivikkoinen, niin oli myös sen julkaisu. Esimerkkinä levyn kansikuvaksi alkuun kaavailtua, parkkialueella nopeasti napattua promokuvaa yläruumis paljaana olevista yhtyeen jäsenistä ei kelpuutettu, sillä kuva tuomittiin liian ”herraskansamaiseksi” ja olivathan tyypit kotoisin entisestä itä-Saksasta. Toisena esimerkkinä mainittakoot mm. albumin erilaiset maaversiot. Esimerkiksi Etelä-Koreassa ”Das alte Leid” -kappale on poistettu kappalelistalta ja  muista levy-maininnoista, mutta löytyy silti levyltä. Sensuuri on ollut siis isossa osassa jo yhtyeen alkuajoista lähtien.

Julkaisuaikanaan ”Herzeleid” kutitteli Saksan virallisen listan 8. sijaa ja se oli melko uskomaton saavutus aikaisemmin tuntemattomalta yhtyeeltä ja nyt 25 vuotta myöhemmin kaikki sen kappaleet ovat niin ikään hittibiisejä, joista vieläkin osaa niistä livenä kuullaan. On myös syytä huomioda, että Rammsteinin reippaan 25 vuotisen uran aikana sen jäsenistö on ollut muuttumaton. Laulussa on edelleen Till Lindemann, kitaroissa Richard Kruspe ja Paul Landers. Rytmipuolesta vastaa Oliver Riedel ja Christoph Schneider, sekä kuka voisi unohtaa porukan syntikkasoundin sydäntä: Christian ”Flake” Lorenzia kiippareissa.

Pienenä triviana mainittakoon, että Rammsteinin ja ”Herzeleidin” suosioon vaikutti myös David Lynchin kiinnostus saksalaisyhtyettä kohtaan. Levyn kappaleet ”Rammstein” ja ”Heirate mich” nimittäin päätyivät myös Lynchin ”Lost Highway” -elokuvan soundtrackille.

Juhlajulkaisu ”Herzeleid XXV”:stä kun puhutaan, niin sen takana on edelleen ruotsalaisosaamista Jacob Hellnerin ja kumppaneiden toimesta. Onhan mies ollut vastuussa uusinta Rammstein-levyä (”Untitled”, 2019) lukuunottamatta kaikista aikaisemmista Rammstein -tuotannoista. Tämän lisäksi mies on saanut hämmentää lusikkaansa sekä Till Lindemannin soolo-projektiin Lindemann että Richard Kruspen Emigrateen. Rajoitetun 25-vuotisjuhlajulkaisun ulkoasusta on päättänyt tasan sama mies, Dirk Rudolph, joka vastasi siitä debyytilläkin logodesignia myöten, mutta nyt kädet eivät ole olleet sidotut. Ilmeisesti julkaisu on siinä mielessä rajoitettu, että siitä ei uusintapainoksia tulla ainakaan ottamaan. Tietoa on muutenkin valunut tästä remasterista hyvin hyvin vähän arvion kirjoittamisen aikaan.

Kysymys kuitenkin kuuluu, miten arvioida klassikkolevy, josta on tehty 25 vuoden jälkeen juhlajulkaisu huomattavasti paremmalla, remasteroidulla soundilla ja ulkoasukin on laitettu uusiksi? Mitään muuta erikoista tässä ei oikeastaan ole ja kaiken tämän tekstinkin olisi voinut kirjoittaa ”klassikko”-viitteen alle.

Tietenkin mielipiteitä riittää jokaisella, ja uskot vasta sitten kun itse kuulet tämän soundimaailman muutoksen. Ulkoasulla ei sinänsä ole mitään merkitystä fyysisessä albumijulkaisussa muuten kuin että pääsee sanomaan ”nätiltä näyttää”. Biisilista ja järjestys on tasan sama kuin alkuperäisessä julkaisussa, eikä mitään bonusmateriaalia ole missään. Sen kuitenkin sanon, että kannattaa ottaa kuunteluun jos bändi vähääkään nappaa – kuuntele edes se alkuperäinen, joka löytyy myös Spotifystä.

”Herzeleid” ansaitsee paikkansa metallimaailman klassikoiden joukossa. Se on alkupiste sille mihin Rammstein on päässyt urallaan ja mitä kaikkea se tulee vielä saavuttamaan. Juhlajulkaisu remasteroidulla HD-soundilla kuulostaa vielä niin paljon paremmalta kuin alkuperäinen, niin kannattaa ehdottomasti hankkia tämä rajoitettu painos kokoelmiinsa, jos ”tanz-metal” pistää jalan naputtamaan parkettia. Oli se alkuperäinenkin levytys mainio, mutta tämä on vielä parempi. Trust me.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Debyytille voi surutta antaa arvosanaksi 9½ -pinnaa, mutta tämä juhlajulkaisu on eittämättä:

10/10

Kappalelista:
1. Wollt ihr das Bett in Flammen sehen
2. Der Meister
3. Weisses Fleisch
4. Asche zu Asche
5. Seemann
6. Du riechst so gut
7. Das alte Leid
8. Heirate mich
9. Herzeleid
10. Laichzeit
11. Rammstein

Rammstein -kotisivut
Rammstein -FB
RammWiki