Jay Weinberg ei kadu aikaansa Slipknotissa: ”Ainoa pysyvä asia elämässä on muutos”
Entinen Slipknot-rumpali Jay Weinberg kertoo, että hän ei kadu aikaansa yhtyeessä, vaikka hänen lähtönsä tapahtui yllättävällä tavalla loppuvuodesta 2023.
Haastattelussa Chris Garzan juontamassa The Garza Podcast -podcastissa Weinbergilta kysyttiin, katuuko hän uraansa Slipknotissa, erityisesti potkujensa valossa. Hän vastasi:
”Ei, ei. Asiasta on puhuttu paljon, mutta en usko katumuksen kanssa elämiseen. Elämänpolkusi on mitä on. Uskon, että kun teet parhaasi, yrität vilpittömästi ja toimit oikeista syistä, se vie sinua merkityksellisestä hetkestä toiseen.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyyUskon vahvasti siihen, että olen yhteydessä siihen, mitä ystäväni ja ihmiset, joiden kanssa olen luonut musiikkia, sanovat. Kuulin hiljattain erään ystäväni sanovan, että ainoa pysyvä asia elämässä on muutos. Jos pystyt hyväksymään sen, sinulla on mahdollisuus jatkaa omaa polkuasi. Tällä ajatuksella katoavaisuudesta ja muutoksesta en kadu mitään näistä asioista.”
Weinberg avautui hetki sitten potkuistaan Rolling Stonen haastattelussa. Weinberg kertoi seuraavaa:
”Vuodesta 2018 alkaen tunsin merkittävää kipua vasemmassa lonkassani. Magneettikuvauksessa selvisi, että minulla on ahdas lonkka. En pystynyt juoksemaan viittä minuuttia pidempään ilman, että kävely oli sen jälkeen päiviä vaikeaa.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy”Kysyin bändiltä, voisinko mennä leikkaukseen silloin, kun meillä ei ollut keikkoja. Minua pyydettiin olemaan tekemättä sitä, koska meidän piti tehdä levy ja kiertää. Olin vuosien ajan tottunut siihen ajatukseen, että olen korvattavissa, joten terveyspäätösten tekeminen oli vaikeaa.”
”Halusin oppia kokemuksesta ja tehdä uusia asioita. Olen päässyt työskentelemään ympäristöissä, joissa on keskinäistä kunnioitusta ja arvostusta tavalla, jota en ollut aiemmin kokenut. Se tuntuu kuin löytäisi vettä autiomaasta.”
”Ero Slipknotista oli vaikea. Se päätti luvun, joka kattoi kolmasosan elämästäni. Mutta en ole koskaan halunnut jäädä murehtimaan tai säälimään itseäni. Se ei ole luovan ihmisen tapa elää.”