Jess And The Ancient Ones – Jess And The Ancient Ones

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 15.5.2012

Vasta 2000-luvulla naisvetoinen occult rock on ruvennut tekemään uutta tulemistaan sitten huuruisten hippiaikojen. Vaikka Suomessakin kyseinen genre nauttii vankkaa suosiota ug-piireissä, ei kotimaisia yrittäjiä ole kentällä juuri nähty. Nyt vääryyttä ollaan kuitenkin korjaamassa kovaa vauhtia kuopiolaisvoimin, kun Jess And The Ancient Ones on julkaisemassa omaa nimeään kantavan debyyttipitkäsoiton. Promon tipahtaessa luukusta, oli välittömästi ladattava bongi ja keskityttävä kuuntelemaan, osataanko Savossa muutakin kuin kieroilla.

Parinkymmenen pyöräytyksen sekä ”muutaman” tasoittavan jälkeen alkaa kokonaisuus vihdoinkin hahmottua – ei siis helposti nieltävää matskua. Mielleyhtymiä alkaa enemmissä määrin virrata hengenheimolaisten kuten Covenin, Jefferson Airplanen sekä The Devil´s Bloodin suuntaan, mikä ei ole olleenkaan huono juttu. JATAO onnistuu taitavasti yhdistelemään edellämainittujen parhaita puolia, kusematta kuitenkaan suvereenisti kenenkään reviirille. On myös ilo huomata, että tuhdin 58-minuuttisen loppumetreillä uskalletaan paukutella rajoja sotkemalla mukaan jopa Amorphis ja Guns N’ Rosesmaisia sointukulkuja. Toiseksi viimeiseen, piano painotteiseen ”The Devil In G-minor” -biisiin on helppo kuvitella komea (huom. komea) äänisen Jessin tilalle Johnny Cash tai Nick Cave fiilistelemään villin lännen saluunassa, kun ”Sulfur Giantsin” laukkariffit sekä koskettimien täsmäiskut laittavat puolestaan mielikuvituksen juoksemaan kirkon rappusia ylös yhdessä Rocky Balboan kanssa. Jokainen instrumentti on miksattu hienosti esille oikeissa suhteissa, tehden ulosannista ilmavan kuuloisen eikä seitsenhenkisen pelimanniryhmän soittotaidoissa ole moittisen varaa.

Mutta entäs ne kuopat, onko niitä? Itse jäin kaipaamaan lisää mystiikan sekä vaarallisuuden tuntua. Vaikka levy onkin hyvin tuotettu, nakertaa kirkas soundimaailma aavistuksen tunnelmaa ja pistää miettimään, olisiko lo-fi tyyppinen ratkaisu toiminut paremmin. Lisäksi muutama kipale olisi voinut olla hieman monimuotoisempi tai vaihtoehtoisesti typistetympi, koska välillä tuntuu siltä, että on jääty paikoillaan polkemaan ilman selkeää päämäärää. Nämä valittamisen aiheet ovat kuitenkin pieniä seikkoja muuten hienossa paketissa ja levy vain paranee joka kuuntelukerran myötä. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen tapaus kaikille stonerin ja saatanallisen rockin ystäville!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy


8/10

Kappalelista:
1. Prayer for Death and Fire
2. Twilight Witchcraft
3. Sulfur Giants (Red King)
4. Ghost Riders
5. 13th Breath of the Zodiac
6. The Devil (in G Minor)
7. Come Crimson Death

Kirjoittanut: Johnnie Cochran Jr.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy