Joey Luumäki vie punkrokkarit mustaan aukkoon

Kirjoittanut Niko Kuusela - 21.12.2019

Suomipunkrockin superkokoonpano Tappajatomaatit tykittää vuoden lopussa mustan aukon täydeltä ajankohtaista rock ’n’ rollia talven pimeyteemme uudella albumillaan. Jo aateliset Joey Luumäki (Ne Luumä-et), Kari Nylander (Zen Cafe), Jussi Parkkonen (Juliet Jonesin Sydän) ja Kimmo ”Chemo” Kalaja (The Cha-rades ja Ns. Luumäet) ovat vetäneet luunsa naftaliinista, rasvanneet masiinat ja meditoineet biisiaihiot koskettamaan jokaista valveutunutta Ramopunkin ystävää ja hengenheimolaista.

Albumin tarttuvat melodiat ironisine sanoituksineen vievät kuulijat matkalle Mustaan aukkoon, jossa tietoisuuden syövereistä kaivetaan yksitellen kaikki suomalaisen yhteiskunnan mieltä askarruttavat ja kuormaa syövät detaljit. Ja nämä patut eivät jätä työtä kesken kun ovat sen aloittaneet. Vaikka Jantunen saa potkut, teiniäiti synnyttää salaa, kyttiäkin on pakko juosta välillä pakoon, puhumattakaan, että puumanaista on varottava, rullaa biisit muistuttamaan, että elämää on vielä jäljellä ja perse on parempi nostaa sittenkin sohvalta. Vaikka punkmoottori rämisee, biisit tsöraa aralla tunnolla miettimään elämän edessä tärkeitä valintoja ja sitä, tietääkö sittenkään joku paremmin, kun niin monen lässyn läpäti lää peittää kuulemasta tien, jota kulkea. Levy antaa empatiaa niille, jotka eivät jaksa enää katsoa seuraavaa mutkaa tai kuunnella eheytymishoidoista tai odottaa yhteiskunnan apuja loputtomiin. Väsynyt saa virtaa kunnon rokkenrollista, joka ei ole mitään kertakäyttökamaa. Ripauksen nuoruuden lähteestä albumille antavat Maustetytöt taustalaulullaan. Vieläpä albumin yllättävä loppu, meditoinnin huipentuma, jättää humoristisen hymyn huulille: ”Mitä kaikkea saimmekaan matkalla Mustaan aukkoon kokea?”

Tappajatomaattien albumi tarjoaa simppelistä menostaan huolimatta pitkästi kuunneltavaa, makeita kitarariffejä, bassopommitusta, koukkuja ja kiljahduksia taitavan Joey Luumäen tunnettavalla äänellä turvallisesti kotiin ohjattuna. Pitkän linjan rumpalikapteeni Jussi Jonesin sovitukset hipovat täydellisyyttä tiiviydellään ja monipuolisuudellaan Tappajatomaattien tässä albumissa. Skäbät ovat tehneet loistokkaan vedon, kun uskaltaa vain sukeltaa Mustaan aukkoon tutkiskelemaan pimeyden ihmeitä ja löytää tiensä punkvalaistumisen valtakuntaan.

Tappajatomaatit lähtivät alun perin omista päiväduuneistaan luomaan vinyyliä innostuksesta musiikkiharrastukseen, eikä pakon sanelemana. Levyä tehtiin, vaikka ei ollut levytyssopimusta. Joey Luumäki toteaakin: ”Tämä on paras tekemäni levy.” Biisien sanat ovat tositapahtumia Joeyn tarina-arkusta, joita luodaan Chemon instrumentaalisävellyksiin. Kaikki ovat olleet sitoutuneita hommaan, kemiat menevät bändillä tasapainoisesti yksiin ja biisien tekemistä jatketaan tämänkin jälkeen samalla innolla. ”Harrastus on mieluinen. Ei me tätä rahan takii tehdä”, toteaa Joey muun bändin kompatessa. ”Keikkojen tekeminen on nastaa ja tätä sanomaa halutaan viedä eteenpäin”, Jussi Jones kiittää.

Tappajatomaatit – ”Mustan aukon paluu” / Uusi albumi julkaistu 15.11.2019.

Tekstin on kirjoittanut Diana Vaahteramäki.