Jonne Järvelä
Folk metal-yhtye Korpiklaanin nokkamiehenä tunnettu Jonne Järvelä julkaisee ensimmäisen ”Jonne”-nimeä kantavan sooloalbuminsa 5. syyskuuta Playground Musicin kautta. Kaaoszine tavoitti miehen puhelimen välityksellä ja kyseli tästä sooloprojektista sekä sen tulevasta albumista. Lue lisää nähdäksesi Kaaoszinen haastattelu kokonaisuudessaan.
Mainos päättyy
Terve! Miten vuosi 2014 on tähän mennessä mennyt?
Jonne: Aika kiireisissä merkeissä. Korpiklaanin kanssa ollaan kierretty Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa ja sitten oli tuo festarikesä, joka itse asiassa päättyy tämän kesän osalta Saksan festarikeikan myötä. Uutta Korpiklaanin levyä on tehty, sellaista pre-production hommaa. Ja sitten on tämä Jonne-levy, jonka alun perin piti olla soololevy, mutta vähän sitten paisui. En kutsuisi tätä enää soololevyksi, vaan tästä on tullut vähän niin kuin bändi, joka myös keikkailee ja tekee levyjä. 5. syyskuuta tuo julkaistaan, senkin puitteissa ollut tässä kaikenlaista. Mikään levy-yhtiö ei oikein tätä halunnut, tämä oli vähän sellainen outolintu, mutta Playground sitten tykkäsi tämmöisestäkin touhusta.
Mainos päättyy
Korpiklaani vaikuttaa olevan hyvin kiireinen kiertueiden parissa, ja teiltä on myös ilmestynyt kiitettävä määrä levyjä vuosien varrella. Miten päädyit tämän lisäksi vielä aloittamaan oman sooloprojektisi?
Jonne: Vahingon kautta. Alkoi tulla vaan sellaista matskua jostain syystä vähän enempi, joten ajattelin, että tämä kannattaisi julkaista ihan omalla nimellä, koska se voisi olla vähän liian erilaista kamaa Korpiklaanin yleisölle ja bändin jätkille. Siitä se oikeastaan lähti, että tein tuota hommaa pikku hiljaa, vähän niin kuin kavereiden kanssa. Siihen sitten itse ilmoittautui ihmisiä siihen malliin, että yhtäkkiä huomasin tämän projektin olevan jo 11 eri muusikkoa tekemässä siellä jotain. Muodostui aika isoksi tuo homma, se lähti vähän käsistä. Mutta sen piti olla sellainen kotikutoinen, pienimuotoinen levy, jolta se mun mielestä itse asiassa vielä kuulostaa, vaikka oon saanut apuja siihen.
Ensimmäinen sooloalbumisi julkaistaan 5. syyskuuta. Voisitko hieman kertoa tulevasta albumista? Mitä voimme siltä odottaa?
Mainos päättyy
Jonne: Se on maanläheinen, akustinen ja melko rauhallinen. Tempo on aika maltillista ja tosi paljon erilainen kuin Korpiklaanin materiaali. Sanoituspuolesta sen verran, että se on Tuomas Keskimäen käsialaa ja tämä levy on ylistys luonnolle. Ja käsitellään siellä myös semmoista soiton riemua.
Millainen oli levyn kirjoittamis- ja äänittämisprosessi? Sävelsitkö kaiken itse?
Jonne: Joo, olin joka biisissä mukana, paitsi levyllä on kaksi cover-rallia. Semmoinen kun ”Joki”, jonka aikanaan coveroi Riki Sorsa joskus 80-luvun alussa. Se on sellainen biisi, josta oon aina diggaillut kovasti ja siskoni sanoi, että se sopisi mun äänelle, että teepä siitä coveri. Sen piti alun perin mennä Korpiklaanille, mutta se sopi enemmän tähän maailmaan. ”The Boxer” on toinen coveri ja siinä kävi niin, etten saanut lupia suomenkieliselle versiolle. Alun perin olin tehnyt sille syksyaiheiset ja luontoa käsittelevät lyriikat, mutta siihen ei saatu lupia ja sitä ei voi julkaista tai edes esittää livenä. Päädyin kuitenkin siihen, että vedetään biisi alkuperäisellä tekstillä levylle, koska siihen oli kuitenkin käytetty aikaa.
Mainos päättyy
Entä keitä muusikoita itsesi lisäksi levyllä esiintyy?
Jonne: Naislauluista vastasi Shape of Despairin Natalie Koskinen. Kanadan intiaani Yovan Nagwetch joikaa, soittaa intiaanien shamaanirumpua ja soittaa huiluosuudet. Hän myös itse veisti huilunsa. Sitten järeämpiä miesvokaaleja ja taustalauluja vetää Oceanwaken Eero Haula. Saamelainen Ante Aikio myös joikaa levyllä. Viulua soittaa Tero Syväluoma, häneltä lähtee pelimanniosasto aika hyvin ja sen takia halusin nimenomaan hänet tuohon. Hanuria soittaa Toni Perttula, joka on Korpiklaanin hanuristin kaksoisveli. Amorphiksen Santeri Kallio soittaa levyn kosketinosuudet. Juho Kauppinen soittaa akustista kitaraa ja on autellut myös parin biisin sävellyksessä, hänellä on esimerkiksi ”Kuku käki”-biisissä yhtä iso osa kuin minullakin. Profane Omenin Samuli Mikkosen kanssa soitamme levyllä perkussiot suunnilleen puoliksi. Kontrabassoa soittaa Santeri Kettu. Ja sitten klassisen kitaran taitaja, unkarilainen Balint Varga vierailee ”Kuku käki”-biisissä. Etnisemmät naislauluosuudet laulaa irlantilaislähtöinen Cait McWhir. Yksi vierailijoista on lasteni isoukki, joka vetää itäsuomen murteella runot ”Leppäyön löyly”-biisissä. Ja ”Ken söi lapsen lattialta”-biisissä vierailee Harri Lastu vetämässä örinäpuolen vokaaleita.
Miten itse vertaisit sooloprojektisi musiikkia pääbändisi Korpiklaanin musiikkiin?
Jonne: Melodiapuoli on erilaista, tämä ei ole niin sellaista hilipatipimppaa kuin Korpiklaani, melodiapuolella liikutaan laajemmalla skaalalla. Ja sitten tämä on akustista, tempot ovat maltillisempia. Oikeastaan aika vaikea itse luonnehtia, mutta kuulostaa ihan eri bändiltä, ei välttämättä ihan heti hoksaisi, että sillä on näinkin läheiset yhteydet Korpiklaaniin. Akustisuus tekee suuren eron näiden välillä ja lyömäsoittimia on jos jonkinlaista. ”Joki” on ainoa biisi, jossa on käytössä normaalit settikannut. Materiaali alun perin tosiaan kuulosti omaan korvaan niin erilaiselta, etten halunnut julkaista sitä Korpiklaani-nimen alla.
Onko tältä sooloprojektilta odotettavissa lisää julkaisuja tulevaisuudessa?
Jonne: Kyllä. Bändin kanssa ollaan viikoittain käyty treenaamassa, kun meillä on levynjulkistamiskeikka Levillä 12. syyskuuta. Bändi alkaa jo hitsautua yhteen ja nyt tiedetäänkin jo, että tällä kokoonpanolla tehdään sitten seuraava levy. Siinä ei enää ole niin paljon mun omaa kikkailua, vaan tehdään lähtökohtaisesti jo tällä bändillä sitä. Etelä-Amerikkaan on tullut jo kiertuetarjous ensi vuoden joulukuulle. Näyttäisi siltä, että tätä tehdään sellaisella monen vuoden meiningillä ja lisää levyjä sekä keikkoja on luvassa. Varmaan kuitenkin aika maltillisesti, kun on hankala saada tätä koko ryhmää kasaan. Meillä on nytkin 12 ihmistä keikkakokoonpanossa, mutta sen mukaan teemme mitä ehditään ja pystytään.
Keiden muusikoiden kanssa haluaisit tehdä sooloprojektisi tiimoilta yhteistyötä, jos saisit valita kenet tahansa?
Jonne: Mari Boine tai Värttinä voisi olla mukava kiertuekumppani.
Paljon kiitoksia haastattelusta! Haluaisitko lopuksi sanoa vielä jotain faneillesi?
Jonne: Rohkeasti levykauppaan heti 5. päivä. Kyllähän sitä toivoisi, että tämä saisi mahdollisimman laajan kuulijakunnan.
Haastattelu: Eveliina Torniainen