Joosua, Fjeld @ Rock Bar Monttu, Pori 18.4.2015
On ollut hienoa saada seurata illan pääesiintyjän Joosuan uran kehitystä akustisesta duosta täysikokoiseksi yhtyeeksi. Suomenkielinen indie-bändi on kehittynyt lyhyessä ajassa enemmän kuin moni muu. Lauantai-iltana Montussa on Joosua jälleen eräänlaisessa risteyksessä. Yhtyeen kitaristi Antero Pajunen jätti yhtyeen ajan riittämättömyyden vuoksi ja remmiin astui uusi kuusikielisen taitaja Tapio Heinilä.
Tunnelmallisen illan avaa raumalainen, hieman rockimpaa ja ”alternativempaa” indie-musiikkia soittava Fjeld. Heidät on tullut nähtyä kerran aikaisemminkin ja on hienoa todeta, ettei tämäkään viisikko ole polkenut paikallaan, vaan kappaleet ovat saaneet paljon syvyyttä. Tosin itseä alkoi jossain vaiheessa rasittamaan ”oo-oo-o-oo”- kohdat, joita löytyi muutama liikaa. Eipä ole iso miinus. Fjeldin esityksestä löytyy paljon hyviä elementtejä, kuten superkliffa kellopeli ja ylimääräinen lattiatomi, jota mm. basisti kumautteli tyylikkään intron aikana. Tällä yhtyeellä on erityinen paletti, ja mielestäni he ovat parhaimmillaan hieman rajummissa, groovaavissa kohdissa. Vaikka jätkät tulevatkin Raumalta, kyllä heistä kuullaan!
Mainos päättyy
Montussa alkaa olla todella paljon jengiä ennen Joosuan setin alkua. Harvoin kotikentällään nähty yhtye on jo selkeästi kerännyt itselleen fanipohjaa. Kello yhden tienoilla bändi astelee lavalle, ja setti alkaa radiosoittoakin saaneella ”Sudenkorento”- kappaleella. Hyvä riffi, ja laulajakitaristi Olli Someron ääni kuulostaa alusta asti omintakeiselta täydellisyydeltään. Hänen äänessään on jotain oikeasti poikkeavaa, se on hieno asia nykypäivänä.
Rock Bar Monttu on hyvin mukana illassa. Vaikkei Joosua vielä olekaan kovin suuren kuulijakunnan tietoisuudessa, Porissa yleisö laulaa kertsit mukana ongelmitta ja yhtye nauttii tilanteesta. Minulla on hyvä olla, kun kuuntelen pirteää musiikkia pirteiden muusikkojen soittamana. Mikäli kaikki musiikki, minkä nimessä on indie kuulostaisi tältä, en varmaan paljoa muuta kuuntelisikaan. Yhtyeen yhteissoitto ja kappaleiden sovitukset toimivat. Miksaajakin on illassa ajan tasalla, vaikka itse olisin toivonut ehkä hieman enemmän koskettimia kuuluviin.
Omaksi lempikappaleeksi setissä nousee ”Kolme siskoa”, joka löytyy Joosuan debyyttialbumilta ”Vielä hetken, Sinun”, niin kuin myös edellä mainittu ”Sudenkorento”. Kappaleen ajattomat sanat ovat kauniit ja pirteä poljento tasapainottaa loppujen lopuksi tummaa sanomaa. Yksi tavallista huomionarvoisempi kappale on myös Joosuan setin päättävä teos. Lähtevä kitaristi Antero ja laulajakitaristi Olli esittivät herkän laulun duona, miten Joosuan ura alkoikin. Kaunis, tunnelmaa täynnä oleva ilta. Kiitos.
Mainos päättyy
Teksti: Riku Luoma
Kuvat: Tuomas Saari