Jotain vanhaa, uutta ja lainattua – arviossa Plastic Tearsin ”Old Treasures And Lost Pleasures” -EP
Helsinkiläinen, jo vuodesta 1992 toiminnassa ollut Plastic Tears aktivoitui uuden julkaisun merkeissä. Musiikkityyliltään yhtye ei ole jäänyt vain yhteen suuntaan vaan soitossa ja tulkinnassa kuuluu niin (glam)rockia, punkia kuin popiakin melodisten koukkujen muodossa. Plastic Tearsin kunnioitettavan pitkälle uralle on mahtunut kaikenlaisia käänteitä ja muutamia miehistönvaihdoksiakin.
Kuten EP:n nimi ”Old Treasures And Lost Pleasures” jo kertoo on mukaan kaiveltu niin arkistojen aarteita kuin myös kokonaan uutta musiikkia. Julkaisu käsittää yhteensä neljä mielenkiintoisen nimistä biisiä. EP toimii samalla myös uuden kokoonpanon esittelynä, sillä mukaan yhtyeen riveihin ovat liittyneet kitaristiksi Junza (The Fishfaces, Eduardo Martinez Band, Spiha) ja basistiksi Samer Elnahhal (Lordi, Down South Junkies).
”Motorhome” ja ”St. Babylon” vievät aikamatkalle lähes Plastic Tearsin alkuajoille, sillä biisit on alun perin julkaistu neljän biisin demolla vuonna 1998. Täysin uutena biisinä on mukaan valittu ”Bad Ballerina”, jonka osat ovat etsineet paikkaansa jonkin aikaa ja löytäneet nyt oikean muotonsa. ”Subway” on puolestaan alun perin kirjoitettu vokalisti Miqun Indian Giver -bändille vuosituhannen vaihteessa Plastic Tearsin viettäessä taukoa.
Mainos päättyy
Kaikki edellä mainittu kuulosti hyvin mielenkiintoiselta, joten laitoin levyn uteliaana soimaan. Jo ”Motorhome” tuntui kuin kotiinpaluulle matkan jälkeen. Kappale on hyväntuulinen, eteenpäin menevä ralli, joka on saanut seurakseen myös musiikkivideon. ”Bad Ballerina” on edeltäjäänsä hieman rouheampi. Minua miellyttää erityisesti biisin svengaava rytmi sekä taustalaulut. Jos jotain voi kuvailla termillä ”menee jalan alle”, on se ehdottomasti ”Bad Ballerina”.
Eri soittimet erottuva ”Subwayssa” hyvin ja huomaan seuraavani bassokuviota suorastaan hypnotisoituneena. ”St. Babylonissa” minua miellyttää erityisesti Miqun persoonallinen soundi, joka tuo hetkittäin mieleen Private Linen Sammy Aaltosen. Päätösraita jääkin melko luonnollisesti soimaan päähän heti ensikuulemalta.
”Old Treasures And Lost Pleasures” on julkaisu, josta ei voi olla pitämättä. Jokainen raita puolustaa paikkaansa julkaisulla ja vaikuttaa siltä, että ne on valittu mukaan hyvin tiheän seulan läpi. EP:n materiaali on niin mainion kuuloista, etten voi nostaa yhtä biisiä ylitse muiden. Minua miellyttää suuresti Plastic Tearsin tapa yhdistellä eri musiikkityylejä ja tehdä niistä oma, persoonallisen kuuloinen kombonsa. Erityismaininta myös lyhytsoiton nimestä – se sointuu suussa oikein mukavasti.
Mainos päättyy
Kokoonpano:
Miqu December – laulu
Eco Xtasy – rummut
Junza – kitara
Samer Elnahhal – basso
Kupe Wessman – kitara, taustalaulu
