Joulu on jo viidettätoista vuotta raskas – Raskasta Joulua Hartwall Arena 2019

Erkka Korhosen luotsaama konsepti Raskasta Joulua rantautui jälleen Helsingin Hartwall Arenalle. Raskasta Joulua viettää tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan, eli projekti on saanut alkunsa jo 2004. Tänäkin vuonna nähtiin pitkä liuta nimekkäitä artisteja, jotka voit kokonaisuudessaan katsoa tästä. Tarja Turunen joutui kuitenkin yllättäen jättämään tämän vuoden Hartwall Arenan -keikan väliin sairastumisen vuoksi.

Halli täyttyi hiljalleen mustista hiippalakeista ja tummiin pukeutuneista tontuista. Osalla oli vuodenaikaan nähden asianmukaisesti omat jouluvalotkin asusteena mukana. Permanto oli jaettu pituussuunnassa kahteen kastiin, josta lavaa lähinnä oli VIP- tai muun erikoislipun ostaneiden puolisko. Ennen keikan alkua halli näytti jopa täydeltä, lukuun ottamatta lavaa lähinnä ollutta VIP-osiota, johon olisi vielä mahtunut porukkaa.

Suomea ei turhaan pidetä metallimusiikin valittuna maana, vaan pientä ihmetystä herättää aina se, kuinka hallit ja keikat voidaankin myydä kerta toisensa jälkeen lähestulkoon loppuun. Tuskin vastaavaa formaattia on missään muualla päin maailmaa, tai jos tästä pitäisi kertoa ventovieraalle ulkomaalaiselle, voisi se herättää ainakin kummastusta. Epäilisin myös, ettei se kovinkaan monessa muussa maassa toimisikaan. Suomessa se kuitenkin näyttää porskuttavan vuodesta toiseen, keräten laajalti yleisöä kaikista ikäryhmistä. Aivan täysinhän ei kyse tietenkään ole vain sattumasta ja metallimusiikin suosiosta. Taustalla on iso produktio. Lavasteet, puitteet, pyrot, paukut ja valot on suunniteltu todella näyttävästi. Unohtamatta tärkeintä, eli äärinmäisen hienoja solisteja ja taitavia soittajia, jotka varmasti antavat sellaisen esityksen, ettei kukaan jää haukottelemaan.

Show lähti liikkeelle Jussi Lammen videopätkällä, joita saatiin nähdä koko ensimmäinen puoliaika, aina kappaleiden välissä. Tuple Salmelalla oli kunnia aloittaa itse kappaleiden vetäminen, ja lähtikin päräyttävästi liikkeelle ”Me käymme Joulun viettohon” -kappaleella. JP Leppäluoto otti ”Tonttu”-biisin yhteydessä tilanteesta hyödyn irti ja kehotti kaikkia sytyttämään puhelimiensa valot päälle. Halli näytti yhtä hienolta kuin ennenkin vastaavissa tilanteissa, tuhansien puhelimien valojen loistaessa, jotka herättivät pimeän hallin eloon.

Marko Hietalan astuessa lavalle kaikuivat takaa heti ”Hyvä Marko!”-huudot! Sama huuto kuului myös muutaman biisin jälkeen, vaikkei Marko ollutkaan lavalla, joko vahingossa tai tarkoituksella. Tästä tulikin koko loppukeikan ajaksi vitsi. ”Hyvä Marko!” -huutoja tuli melkein joka kappaleen jälkeen, ja naurun retkatusta päälle. Hietala oli myös supliikilla päällä, mies selvästi nautti esiintymisestä ja hänen yleisolemuksensa oli rento. ”Sylvian Joululaulu” harvoin kuulostaakaan niin hyvältä, kuin tämän konkarin laulamana. Kappale alkoi herkästi hiipien ja nousi voimakkaaksi lopussa.

”Sylvian Joululaulun” jälkeen saatiin nauttia instrumentaalista välisoitosta, jossa nylonkielinen kitara sai kyytiä. Tuomas Wäinölä toi mieleen kyllä Tommy Emmanuelin tunnetut nylonkieliset pieksennät, joita harvoin kuulee tai näkee. Artisteille täytyy kyllä nostaa hattua, erittäin taitavaa porukkaa!

Elize Ryd lauloi ruotsiksi kappaleen ”Stjärnan i min hand”, joka oli hyvin herkkää tulkintaa, jota yleisö hipihiljaa kuunteli.

Floor Jansen esitti ”Ave Marian” yhdessä Kamelotistakin tunnetun Tommy Karevikin kanssa. Floor pyysi, jos saataisiin halliin jälleen lisää valoa puhelimista, ja sitä saatiinkin. ”Lisää, lisää!” Floor huusi, ja aina vain uusia valoja syttyi, valaisten hallin kattoa myöden. ”Ave Mariasta” saatiin todella herkkä tulkinta, kuten arvatakin saattaa. Etenkin Floorin herkkä ja voimakas ääni saa käsikarvat nousemaan. Hallissa olisi voinut ajoittain kuulla oman hengityksenkin, niin hiljaa ja keskittyen yleisö tätä tulkintaa kuunteli.

Esityksessä oli myös perinteisesti väliaika, jonka jälkeen saatiin nähdä Jussi Lampi nyt ihan livenä lavalla. Tämän jälkeen Jussin videoita ei enää tullutkaan, vaan ne pyhitettiin ainoastaan ensimmäisen puoliajan kappaleiden väliin. Hyvä niin, vaikkakin aivan toimivia ja pikkujouluhenkeen sopivia videot olivatkin.

”Heinillä härkien kaukalon” -kappale laittoi todellisen metallipoljennon ja raskaamman vaihteen silmään, solisteina Ilja Jalkanen ja Kimmo Blom. Samassa yhteydessä kuultiin myös osa Howard Blaken säveltämästä kappaleesta ”Walking in the Air”.

Erityinen maininta täytyy kuitenkin antaa Antti Railiolle, jonka ääni on kyllä erittäin mahtipontista ja sopi juuri tällaiseen isoon tilaan. Mies oli muutenkin vireessä ja laulu tuli kuin suoraan levyltä tarjoiltuna. Todella hieno veto ”Mielenrauhaa”-kappaleesta, jonka yleisökin taisi huomata antaen raikuvat aplodit kappaleen päätyttyä!

Ville Tuomella oli hiukan haasteita ilmeisesti kuulla omaa ääntään ”Sydämeeni Joulun teen” -kappaleen alussa. Kappaleen alku lähti ainoastaan rumpujen tahdittaessa, joten solistilla oli hyvin vähän mihin tukeutua. Showmies osasi kuitenkin hoitaa hommansa ja tekniikkaongelmat selätettiin. Loppu biisi etenikin mahtavasti, ja Tuomi sai suuret suosionosoitukset.

Karevikin laulettua ”Home For Christmasin” täytyy sanoa, ettei tiennyt, oliko Raskasta Joulua -konsertissa vai jossain muualla, sen verran raa’alla kädellä kappaletta oltiin sovitettu. Huonoltahan tämäkään ei  kuitenkaan kuulostanut miehen laulamana.

Raskasta Joulua -kiertueen jalokiveksi muodostunut ”Nissepolkka” oli aina yhtä viihdyttävä ja tunnelmaa nostattava kuin ennenkin. Tuomen suu kävi kuin konekivääri ja rumpulaukka kävi. Korhosen ja Wäinölän pomppiminen lavalla oli hauska pieni ohjelmanumero. Kappaleen jälkeen ne vähän vaisummatkin kuuntelijat vaivautuivat nostamaan käsiä ilmaan suosion merkiksi.

Lavalla nähtiin myös Helsingin koservatorion nuoret laulajat yhdessä Marko Hietalan kanssa, ja loppuhuipennukseksi kuultiin vielä perinteisesti kaikkien solistien vetämänä ”Ilouutinen”.

Kaiken kaikkiaan Raskasta Joulua -kiertue on 15 vuotta hiottu konsepti, joka ei kyllä varmasti petä, etenkään jos ei tätä porukkaa ole vielä ennestään nähnyt. Konsepti herkästi mielletään kaupalliseksi tuotteeksi, jota se myös osittain tietenkin on. Maailman mittakaavassa on kyseessä kuitenkin ainutlaatuinen tuote, jota ei ehkä aina tule ajatelleeksikaan siitä näkökulmasta. Raskasta Joulua antoi jälleen huippuartisteineen ja produktioineen jotakin, mitä ei saa mistään muualta maailmassa!

Teksti: Tanu Jänkä
Kuvat: Sini Sulkakoski