”Kaaos Festival on viimeinen mahdollisuus nähdä meidät livenä Suomessa” – haastattelussa The Crownin Marko Tervonen

Ruotsalainen pitkän linjan metallijyrä The Crown lopettaa tänä vuonna 35 vuotta kestäneen taipaleensa. Bändin viimeinen keikka Suomessa koetaan 25. päivä heinäkuuta Kaaos Festivalissa. Kaaoszine istahti alas yhtyeen kitaristin Marko Tervosen kanssa ja keskusteli hieman bändin päätöksestä lopettaa pitkä uransa, ja mitä yhtyeen uran viimeiseltä Suomen-keikalta voi odottaa. Voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan tästä:

Morjensta Marko. Mitä kuuluu toukokuuhun 2026?

Marko Tervonen: Voin aivan hyvin, kiitos kysymästä. Olen puuhaillut terassin ja takapihan kanssa, maalaillut, siistinyt ja remontoinut paikkoja, joten nyt ollaan valmiita kesään. Kaikki on siis oikein hyvin.

Tiputitte melkoisen pommin viime vuoden lopussa, kun ilmoititte, että vuosi 2026 jää bändin viimeiseksi. Kuinka kauan tuollaista ajatusta täytyi pyöritellä? Vieläkö mieli on kirkas sen osalta, että tämä vuosi todellakin jää bändin viimeiseksi?

Tervonen: No joo, kyllähän se on ollut vähän takaraivossa, että loppu tulee ennemmin tai myöhemmin halusi sitä tai ei. Viimeisen vuoden tai vuosien aikana ajatus on oikeastaan kunnolla konkretisoitunut, että uskokaa tai älkää – bändi loppuu joskus.

Kyse olikin lopulta enemmän omantunnon asiasta: miten haluaa kaiken päättyvän koska loppu tulee joka tapauksessa. Haluaako vain hiljalleen hiipua pois, kadota ja muuttua merkityksettömäksi? Vai onko meillä tarpeeksi voimaa ja munaa lopettaa silloin, kun olemme tavallaan vielä huipulla. Meidän viimeisimmät levyt ovat todella vahvoja, ja olemme niistä erittäin ylpeitä. Sanotaanhan sitä, että olet vain niin hyvä kuin viimeisin levysi, ja meidän uusin albumimme ’Crown of Thorns’ on helvetin vahva. Joten, kyllä, nyt on oikea aika lopettaa huipulla. Uskon, että juuri sen ansiosta pystymme nukkumaan yömme hyvin. Emme koskaan ehtineet muuttua merkityksettömiksi tai sellaiseksi bändiksi, josta ihmiset kyselisivät, että ’onko ne vielä olemassa?’ Me lopetamme omilla ehdoillamme, ja juuri se on ollut kaikkein tärkeintä.

Mistä ajatus lopettamisesta vierähti mieleen? Oliko päätös yhteinen, vai oliko osa bändin jäsenistä jatkamisen kannalla?

Tervonen: Luulen, että kaikki sai alkunsa ehkä osittain minusta, ja aika nopeasti myös muut – sanotaan vaikka bändin seniorijäsenet – olivat samaa mieltä. Meillä on toki myös nuorempia jäseniä bändissä mutta uskon, että jossain vaiheessa ymmärsimme, että siinä on jotain positiivista, että lopettaa huipulla ja oikeasti uskaltaa tehdä niin. Se oli tärkeä mutta myös vaikea päätös.

The Crown on tosiaan ehtinyt jo erittäin kunnioitettavaan 35 vuoden ikään. Jos mietit bändin pitkää uraa, niin mitkä asiat nousevat ensimmäisenä mieleen?

Tervonen: Se, mikä tulee ensimmäisenä mieleen, on varmaan jokaisen levyn luova prosessi. Siis se, miten kaikki oikeastaan alkaa täysin tyhjästä ja rakentuu vähitellen joksikin, josta lopulta tulee kokonainen albumi, joka toimii. Siellä ovat oikeat kappaleet, oikea tunnelma, oikea asenne, oikea kansitaide ja niin edelleen. Arvostan todella paljon juuri sitä luovaa prosessia. Totta kai olemme myös soittaneet mahtavia keikkoja ympäri maailmaa, päässeet Aasiaan, Yhdysvaltoihin ja oikeastaan kaikkialle. On paljon yksittäisiä keikkoja, jotka ovat olleet aivan fantastisia.

Mutta minulle tärkeintä on todella se luova prosessi levyn tekemisessä. Kaikki säveltämisestä ja luomisesta äänityksiin asti, ja sitten se, että saa nähdä valmiin lopputuloksen, pitää sitä kädessään ja vaikka haistaa vinyylin tuoksun. Se merkitsee minulle todella paljon – ehkä kaikkein eniten.

Uskoitko vuonna 1990 bändiä perustaessasi, että se yltäisi joskus näinkin merkittävään ikään?

Tervonen: Ei todellakaan käynyt mielessä, että tekisimme tätä näin pitkään. Sekä minä että Johan täytimme nyt 50 vuotta, ja ensi vuonna Marcus täyttää 50, joten on aivan uskomatonta, kun ajattelee, että olimme 14-vuotiaita – ehkä joku oli jo ehtinyt täyttää 15 – kun aloimme soittaa yhdessä.

Muistan kuitenkin, että haaveilin ensimmäisestä demokasetista, koska halusin, että olisimme osa koko underground-liikettä tape tradingeineen, fanzineineen ja kaikkea sitä. Olimme vähän myöhässä liikkeellä, sillä ensimmäinen demomme valmistui vasta vuonna 1993, ja suuri death metal -räjähdys tapahtui ehkä jo noin vuonna 1990. Olimme siis vähän myöhässä koko ajan.

Mutta lopulta saimme levytyssopimuksen ja julkaisimme debyyttialbumimme vuonna 1995. Jos kaikki olisi päättynyt siihen, olisin luultavasti ollut jo silloin tyytyväinen. Mutta uusia ideoita tuli jatkuvasti lisää. Löysimme koko ajan uusia tapoja kehittää musiikkiamme omassa pienessä kuplassamme niin, että se tuntui meille merkitykselliseltä, ja sitten kaikki vain jatkui – levy toisensa jälkeen. Joten ei, ei todellakaan ollut alkuperäinen suunnitelma, että tekisin tätä näin pitkään.

Teidän uran viimeinen keikka Suomessa soitetaan Kaaos Festivalissa Vaasassa. Mitä bändiltä on lupa odottaa? Miksi fanien kannattaa matkustaa Vaasaan?

Tervonen: Yksi syy on se, että se on oikeasti nyt tai ei koskaan. Jos jollain on joskus ollut takaraivossa ajatus, että haluaisi nähdä meidät vielä Suomessa ennen kuin kaikki päättyy, niin tämä on viimeinen mahdollisuus.

Me tulemme soittamaan paljon vanhaa, uutta – vähän kaikkea. Yritämme tehdä setistä mahdollisimman laajan ottaen huomioon sen aikarajan ja slotin, joka meille on annettu. Keikasta tulee siis helvetin energinen. Se on koko settilistan tavoite – että energia olisi kuin kaikki olisi taas vuotta 1995. Hah hah hah! Mutta, kyllä, nyt on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus. Nyt tai ei koskaan.

Tuleeko tulevan keikan settilista olemaan läpileikkaus teidän koko urasta, vai millaista settiä on luvassa?

Tervonen: Settilista tulee sisältämään vähän kaikkea mahdollista, hieman päivän fiiliksestä riippuen. Meillä on iso kasa kappaleita valmiiksi treenattuna, ja sitten sovitamme kokonaisuuden sen mukaan, mikä aikataulu on, ja kuinka monta minuuttia saamme olla lavalla. Pääfokus on kuitenkin energisessä settilistassa. Ei ole väliä, onko biisi vanha vai uusi tai mitä tahansa siltä väliltä. Tärkeintä on, että energia on sataprosenttinen alusta loppuun asti.

Yhtyeen uran viimeinen keikka soitetaan Göteborgissa. Oliko tietoinen päätös, että homma loppuu sinne?

Tervonen: Me olemme oikeastaan kotoisin Trollhättanista, joten alkuperäinen suunnitelma oli lopettaa kaikki siellä – tavallaan sulkea ympyrä. Mutta logistisesti se ei oikein toiminut. Göteborg on kuitenkin niin lähellä kotiamme, vain noin 50 minuutin ajomatkan päässä. Siellä on paremmat venuet, joissa voimme tehdä arvoisemme jäähyväiskeikan.

Mutta tuntui ehdottomasti oikealta lopettaa kaikki Ruotsissa, lähellä kotikaupunkia. Ja hienointa on se, että ensimmäinen venue myytiin loppuun, joten jouduimme päivittämään suurempaan paikkaan. Sain juuri pari päivää sitten promoottorilta listan, ja lipunostajia on tulossa ympäri maailmaa. Se on aivan uskomatonta. Ihmisiä tulee Etelä-Amerikasta, Yhdysvalloista, Japanista, Hollannista, Belgiasta, Suomesta, Tanskasta – ihan kaikkialta. Siitä tulee todella hieno päätös kaikelle tälle.

Miltä kaiken kaikkiaan vaikuttaa oma tulevaisuutesi musiikin parissa? Onko luvassa uusia projekteja, vai onko tarkoitus keskittyä studiotyöskentelyyn?

Tervonen: Musiikki on syvälle juurtunut osa persoonallisuuttani. Kirjoitan musiikkia koko ajan. Minun ei tarvitse edes pitää kitaraa sylissäni kirjoittaakseni musiikkia – ajattelen sitä jatkuvasti. Siksi minulle on todella luonnollista jatkaa musiikin tekemistä, ja niin olen jo tehnytkin. Olen kirjoittanut valtavasti uutta materiaalia, joten kyse on oikeastaan vain siitä, mitä haluan sillä musiikilla tehdä. Julkaisen varmasti vielä musiikkia, mutta mitä se tarkoittaa bändin kannalta? Onko kiinnostusta lähteä taas kiertämään maailmaa ja kaikkea sitä? En vielä rehellisesti sanottuna tiedä…

Mutta se, että tulen kirjoittamaan musiikkia, on väistämätöntä. Minulla on jo parikymmentä uutta kappaletta työn alla, joten kyse on vain siitä, mitä haluan tehdä niillä. Samalla, kun teen omaa musiikkia, pyöritän myös studiota, jossa miksaan ja masteroin musiikkia muille bändeille ja artisteille ympäri maailmaa. Minulla on ollut todella hyvä systeemi kotona: bändit ja artistit voivat äänittää materiaalinsa rauhassa missä tahansa maassa, ja lopuksi he lähettävät tiedostot minulle, jolloin minä miksaan ja masteroin heidän musiikkinsa.

Se on todella suuri intohimo elämässäni, ja toivon voivani jatkaa sitä niin kauan kuin kuulo ja pää toimivat.

Kiitoksia paljon haastattelusta ja kaikkea hyvää tulevaan. Haluatko lopuksi sanoa vielä jotain faneillenne?

Tervonen: Last chance. Be there – or regret it forever.

Liput Kaaos Festivaliin voit ostaa täältä.