Kaaoszinen Isänmaan toivot – Founding Neverland
Suomi – metallimusiikin luvattu maa, jossa on metallibändejä väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomi on voittanut jopa Euroviisut hevillä. Maa, jonka yhtenä kansantalouden kulmakivenä ja vienninedistäjänä maailmalla voidaan pitää metallimusiikkia. Meillä on Suomessa hienoja, isoja, maailmanlaajuisesti tunnettuja metallibändejä, ja aivan helvetin paljon pieniä ja ahkeria bändejä, jotka ansaitsevat myös tulla kuulluiksi. Nightwish, HIM, Children of Bodom ja Amorphis ovat kaikki aloittaneet pieninä paikallisina bändeinä ja myöhemmin pitkän puurtamisen jälkeen kohonneet asemaan, jossa ne nykyään ovat. Tämän artikkelisarjan tarkoitus on nostaa esille suurelle yleisölle tuntemattomampia suomalaisia bändejä.
Founding Neverland
Vaihtoehtometallin kenttä on laaja, mutta monitahoinen. Tälläkään kertaa kyseessä ei ole poikkeus, kun tutustumme Jyväskylästä moikkailevan Founding Neverlandin musiikin lisäksi bändin historiaan ja uran käännekohtiin. Bändin musiikkia kuvailee ehkä parhaiten tarttuvat pop-koukut, raskaat riffit ja mieletön meininki. Otimme yhteyttä bändin suuntaan ja kyselimme hieman heiltä itseltään miten hommat rullaavat.
– Founding Neverland perustettiin vuonna 2011. Juuson, Leon, Aten ja Sampon vanha bändi (Aboutface) oli alkanut tökkimään ja haluttiin tilalle jotain uutta ja tuoretta. Musamaut ja soittotaidot olivat vuosien varrella kehittyneet, joten haluttiin haastaa itseämme muusikkoina ja siirtyä parin soinnun “Green Day-rockista” teknisempään ja raskaampaan suuntaan. Pyydettiin Jesseä kitarasankarin paikalle ja samoihin aikoihin Sampo löysi huutolaulun. Paketti oli kasassa ja musiikillinen suunta alkoi löytymään metalcoren, pop punkin sekä melodisen hardcoren rajamailta. “Easycore”-termi kuvaa alkuaikojen meininkiä hyvin; innoittajina toimivat bändit kuten A Day to Remember, Four Year Strong ja Set Your Goals.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
– Meidän musiikki on tunnepitoista modernia rockia, elämää suurempia melodioita, tarttuvia pop-koukkuja sekä raskaampia metalcore-vivahteita. Ammennetaan vaikutteita musiikkiin nykyään niin laajalta skaalalta, että emme aio lokeroida itseämme liian tarkasti mihinkään tiettyyn genreen tai skeneen. Näin touhu pysyy mielenkiintoisena ilman rajoitteita, eikä voi ikinä tietää mitä viboja seuraavat biisit tuovat tullessaan.
”Homma lähti käytännössä niin, että tehtiin raskaita metalcore-biisejä ja käännettiin sävelkulku mollista duuriin. Se oli todella “outoa”, ja jotain mitä kukaan ei Suomessa ollut aiemmin tehnyt, joten se totta kai jakoi mielipiteitä. Osa porukasta oli siitä ihan liekeissä, mutta samalla mm. Punk in Finland -langat lauloivat siitä, miten nuoret ovat pilanneet hardcoren.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Kaiken alku ja aikakauden loppu.
– Lähdettiin alkuperäisellä kokoonpanolla puskemaan ja julkaistiin “The Youngest Guns” -single sekä perään “Decisions”-EP. Junnumainen höntyily oli silloinen lentävä slogan, joka kuvastaa hyvin meidän tuon aikakauden menoa. Livekeikat olivat äärimmäisen energisiä, soitannollisesti vähän sinnepäin, mutta jengi fiilisteli meidän meininkiä todella kovaa. Vedettiin kymmeniä keikkoja ja päästiin ensimmäistä kertaa lavoille myös kotikaupungin ulkopuolella. Soitettiin useaan otteeseen myös Lutakossa, mikä oli nuorille jätkille iso askel eteenpäin nuokkarikeikoista. Syksyllä 2012 kävimme äänittämässä “Under Starry Night Skies” -EP:n, joka julkaistiin keväällä 2013. Ensimmäinen jäsenmuutos tapahtui vuonna 2014 “USNS” -EP:n jälkeen. Suoritimme EP:n julkaisun aikoihin puolentoista vuoden sisään vuoron perään intit/sivarit ja musahommia oli hankala pitää samaan aikaan kovin aktiivisena. Kirjoitettiin kuitenkin koko ajan uutta biisimateriaalia, ja uusien biisien myötä oli alkanut kytemään ajatus tulevasta musiikillisesta suunnasta. Yhteistuumin tästä juteltuamme päädyimme jättämään raffimmat vokaaliosuudet taka-alalle ja Sampo siirtyi syrjään yhtyeestä. Viimeisenä keikkana järjestettiin näyttävämpi “End Of An Era” -keikka Jyväskylän Freetimessä, joka nimensä mukaan toi erään aikakauden loppuun.
– Samoihin aikoihin meillä alkoi olemaan puhetta erään isomman levylafkan kanssa mahdollisesta yhteistyöstä ja alettiin työstämään biisejä täysin uudella draivilla tämän kautta julkaistavalle pitkäsoitolle. Kävimme äänittämässä “Stories” ja “Coming Home” -singlet loppuvuodesta 2014, joilla lähdimme kalastelemaan levydiiliä. Tämä kuvio kuitenkin erinäisistä syistä kuihtui kasaan, mikä jätti pienen lommon bändin kollektiiviseen itsetuntoon. Biisit oli kuitenkin äänitetty, joten päätimme lopulta julkaista ne omakustanteena. “Stories” -single näki päivänvalon kesällä 2015. Singlen julkaisun jälkeen aloimme miettiä livesettiä uusiksi, ja Juuso päätyi luopumaan kitarasta ja keskittymään täysin lauluosuuksiin. Aleksi liittyi paikkaamaan bändin rivit komppikitaraan.
– Uuden singlen myötä aloimme päästä taas keikkailun makuun ja palasimme lavoille kanadalaisen Silversteinin lämppärinä Helsingin Kuudennella linjalla lokakuussa 2015. Seuraavan vuoden aikana keikkailimme aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin ja julkaisimme “Coming Home” -singlen kesällä 2016. Vaikka keikkoja oli ja uudistunut tyylisuunta oli uponnut vanhoihin faneihin sekä saanut uusia mukaan, oli bändin toiminta silti varsin päämäärätöntä tuona aikana. Hidas julkaisutahti alkoi myös näkyä yleisön kiinnostuksen hiipumisena. Oli aika pistää paletti kunnolla uusiksi.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Radiosta rundille ja takaisin.
– Syksyllä 2016 päätimme pienoisten motivaatiokeskusteluiden jälkeen, että nyt tehdään vielä yksi levy. Jenkkifudistermein “Hail-Mary” kuvaa tätä peliliikettä todella osuvasti (Jenkkifudiksessa Hail-Marylla tarkoitetaan heittopeliä, jossa kaikki laitahyökkääjät juoksevat ns. pommikuvion, eli täysiä suoraan eteenpäin, ja mielellään vastustajan maalialueelle asti. Se on siis sellainen ’pitkä päätyyn ja perään’-tyyppinen peli, johon turvaudutaan viimeisenä oljenkortena, kun ollaan tappiolla). Päätimme pistää itsemme tällä kertaa kunnolla likoon. Meillä oli kertynyt useita hyviä biisejä varastoon ja mietimme, että olisi sääli, jos niitä ei tultaisi koskaan julkaisemaan. Lukittauduimme uuden materiaalin kanssa Vaajakosken Electric Fox -studiolle pariksi viikoksi alkuvuodesta 2017. Äänitimme pohjat yhteensä yhdeksään biisiin. Tuottajana ja äänittäjänä meillä toimi paikallinen legenda, Tuomas Kokko (Fear of Domination, Huora, Swallow The Sun).
– Kun intrumentit olivat kasassa, laulu/jälkituotantoihin astui mukaan hyvä ystävämme Johannes Naukkarinen a.k.a KIRO (Nelli Matula, Mouhous, Adi L Hasla). Johanneksen kanssa työskennellessä pääsimme kunnolla toteuttamaan visiomme ja paneutumaan uuden, modernimman soundimme ytimeen. Laitoimme valmiit biisipohjat osittain täysin uuteen muotoon ja käytimme paljon aikaa niiden viimeistelyyn. Biisien uudelleensovittaminen oli kuitenkin yllättävän työläs prosessi, joten päätimme karsia osan äänitetyistä pohjista pois työpöydältä ja keskittyä hiomaan vahvimmat ja timanttisimmat biisit minttiin. Näistä biiseistä syntyi “Founding Neverland” -EP. Kesällä 2017, levyn ensimmäisen singlen valmistelujen jälkeen, Atte ilmoitti jättävänsä yhtyeen ja keskittyvänsä opintoihin.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
– Jatkoimme kuitenkin suunnitellun mukaan ja “Whole Again” näki päivänvalon syyskuussa 2017. Biisi otettiin todella hyvin vastaan ja se avasi meille täysin uusia ovia. Spotify-striimit alkoivat kohota tuhansista kymmeniin- ja lopulta satoihintuhansiin. Mediat alkoivat kiinnostumaan meidän menosta ja pääsimme mukaan mm. YleX -Nosteessa osioon, jonka jälkeen meidän uudet biisit ovat saaneet hyvin kattavasti radiosoittoa yhdellä kotimaan arvostetuimmista radiokanavista. Keikkailu aloitettiin nykyisellä kokoonpanolla ja täysin uudistetulla setillä keväällä 2018 “Heartbeat”-sinkun julkaisun jälkeen. Tämän vuoden puolella olemme vetäneet mm. minirundit Sonic Syndicaten (SWE) sekä Blind Channelin kanssa. Viimeisimpänä soitimme juuri keikan musiikkipiireissä arvostetun Lost in Music -festivaalin yhteydessä.
Metallicasta Kanye Westiin.
”On myös siistiä nähdä keikoilla koko ajan enemmän ja enemmän jengiä, ketkä osaa biisit ulkoa ja fiilistelee meiän settiä täysillä.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
– Inspis saattaa tulla mistä vaan, joko omasta elämästä tai maailman menosta ylipäätään. Biisejä saattaa syntyä puolivahingossa, kun ajautuu miettimään, millaisen biisin tekisi jollekin toiselle artistille ja ideasta tulee niin kova, että se on pakko käyttää omiin tarpeisiin. Joskus inspis iskee studiolla kitaraa rämpytellessä ja osuu joku hyvä juttu kohdalle, joskus taas autoa ajaessa tulee salamana aivoihin kokonainen biisi, minkä sitten käy heti aikataulun salliessa demottamassa. Useimmiten kappaleet kertovat vastoinkäymisistä henkilökohtaisessa elämässä ja ne kanavoituvat melko tehokkaasti bändin musiikkiin. Harvoin tulee tehtyä biisejä siitä, jos on ollut todella jees viikonloppu, ja kaikki on natsannut täydellisesti. Usein musa ammentaa nimenomaan siitä, kun hommat on menneet päin persettä ja negatiivinen energia pitää purkaa johonkin.
– Vaikutteita meillä on hyvin laidasta laitaan; Metallicasta Kanye Westiin ja Madballista Brad Paisleyyn. Aiemmin vaikutteet tulivat lähinnä metallin ja punk rockin saralta. Osalle meistä kovimpia back in the day olivat mm. Avenged Sevenfold ja Megadeth, kun taas toisella puolella bändit kuten Rise Against, All Time Low ja Blink-182. Nykyään meidän musamaut ovat huomattavasti laajemmat ja vaikutteita tulee imettyä urbaanin musan saralta niin Kendrick Lamarin ja The Chainsmokersin tapaisilta artisteilta, kuin moderneilta rock-yhtyeiltä kuten Bring Me The Horizon ja Don Broco.
– Parasta kuitenkin koko hommassa on se, että ihmiset ovat löytäneet meidän musan ja samaistuvat meidän tekemiin biiseihin. Kun näkee/kuulee, että meidän tekemä taide on koskettanut jotain, jossain ihan toisella puolella maapalloa on käsittämättömän hienoa. On myös siistiä nähdä keikoilla koko ajan enemmän ja enemmän jengiä, ketkä osaa biisit ulkoa ja fiilistelee meiän settiä täysillä. Se tuo esiintymiseen aina boostia ja lisää halua tarjota paras mahdollinen FN-kokemus.
– Tällä hetkellä ensisijainen tavoite on saada meidän musaa puskettua entistä enemmän ihmisten kuuluviin, nostaa tietoisuutta bändistä ja päästä vetämään kovia keikkoja ympäri maailmaa. Myös jatkuvana tavoitteena on kehittyä samalla muusikkoina, biisinkirjoittajina sekä esiintyjinä. Totta kai takaraivossa siintää ajatus siitä, että tällä touhulla joskus elättäisi itsensä. Isoimpia unelmia on joskus täyttää Madison Square Gardenin kaltaisia ikonisia venueita tai esim. voittaa Grammy ja tulla universaalisti tunnistetuksi musiikki-ikoniksi. Matkaa sinne on vielä, mutta työnteosta ja periksiantamattomuudesta tää ei tuu jäämään kiinni.
– Meillä ei varsinaisesti ole huonoja keikkamuistoja, enemmänkin mieleen on jäänyt hauskoja vastoinkäymisiä. Milloin paku on hajonnut 20 kilometriä ennen keikkapaikkaa, milloin taas huomattu Helsingissä, että ”Ei helvetti, vahvari jäi Jyväskylään” ja milloin draivissa keskellä keikkaa unohtunut soittaa joku biisi. Jokaisella reissulla tapahtuu aina jotain, se kuuluu asiaan. Aika kultaa kuitenkin muistot, eikä näitä vastoinkäymisiä jaksa märehtiä enää tapahtumien jälkeen. Mitä sitten jos paku hajosi? Päästiin kuitenkin perille ja vedettiin keikka! Ollaan vedetty vuosien varrella tosi kovia ja vähemmän kovia keikkoja, mutta jokaisesta keikasta on jäänyt jotain käteen bändin kehityksen kannalta. Parhaita muistoja ovat ne kun ollaan soitettu jossain uudessa paikassa ja ennestään tuntemattomat tyypit tulevat keikan jälkeen jälkeen hehkuttamaan meidän settiä. Siinä tulee fiilis, että jotain on tullut tehtyä oikein! Julkaistiin juuri meidän uunituore “Founding Neverland” -EP ja se löytyy nyt kaikista digitaalisista striimipalveluista. Teemme musiikkia vielä täysin omakustanteisena, joten arvostamme suuresti jokaista kuuntelua, latausta, seuraajaa sekä kaikkea muuta tukea mitä saamme. Työstämme parhaillaan lisää uutta biisimateriaalia, joten silmät kannattaa pitää avoinna ja ottaa meidät nyt viimeistään haltuun someissa!
– Seuraava keikka järkätään perjantaina 30.11. @ Revolution JKL! Tästä tulee todella spessu setti ja kelattiin juhlistaa samalla kunnolla meidän EP:n julkaisua kotikylässä. Vuodelle 2019 on suunnitteilla myös paljon siistejä juttuja keikkarintamalla. Näistä tiedotetaan myöhemmin. Stay tuned!
Founding Neverland
Juuso Pitkänen – Laulu
Jesse Keihäsvuori – Lead-kitara
Aleksi Ruotsalainen – Komppikitara
Leo Puranen – Rummut
Julkaisut
”The Youngest Guns” (single, 2011)
”Decisions” (2012)
”Under Starry Night Skies” (EP, 2013)
”Stories” (single, 2015)
”Coming Home” (single, 2016)
”Whole Again” (single, 2017)
”Heartbeat” (single, 2018)
”Same Old Songs” (single, 2018)
”Founding Neverland” (EP, 2018)
