Kaaoszinen toimitus listasi omasta mielestään vuoden parhaimmat keikat

Vuosi 2015 alkaa olla loppumaisillaan ja julkaisimmekin muutama viikko takaperin jo omat valintamme vuoden albumeiksi. Koska mielestämme musiikin syvin olemus on livekeikoissa, päätimme toimituksessa listata myös itseämme tänä vuonna eniten sykähdyttäneet keikat. Voit katsoa Kaaoszinen toimittajien listaamat vuoden parhaat keikat tästä:

Arto Mäenpää:

1. Slipknot – Helsingin Jäähalli 15.2.2015
   Modernin metalin lippulaiva Slipknot esiintyi 15. päivä helmikuuta Helsingin jäähallissa yhdessä King 810:n kanssa. Keikka oli kokonaisuudessaan aivan loistava ja yhtyeen uudet jäsenet Alessandro Venturella sekä Jay Weinberg osoittivat kuuluvansa yhtyeeseen esiintymällä varsin energisesti myös livenä. Slipknotia lämpännyt King 810, joka kruunasi lähes täydellisen illan. Tammikuun Hartwall Areenan keikkaa odotellessa.
2. Nightwish – Ratinan Stadion, Tampere 31.7.2015
   Mitäs tästä kertomaan. Lähes täysi Ratinan Stadion ja ehkäpä uransa parhaassa iskussa oleva kotimaisen metalin lippulaiva Nightwish kapteeninaan Tuomas Holopainen. Children Of Bodomin kovan keikan jälkeen Nightwish kruunasi illan energisellä ja ennen kaikkea varsin visuaalisella keikallaan. Keikka loppui ansaitusti ilotulituksiin ja kruunasi yhden kesän upeimmista musiikkitapahtumista.
3. Slayer – Hartwall Areena, Helsinki 7.12.2015
   Slayer, Anthrax, At The Gates ja Lost Society. Kyllähän tuossa oli jo rima melkoisen korkealle asetettu ennen iltaa, mutta se ylittyi vielä heittämällä. Lost Society aloitti illan äärettömän energisellä tykityksellä ja sen jälkeen seuranneet At The Gates sekä Anthrax pitivät kyllä siitä huolen, että yleisö oli lämmitetty täysin Slayeria varten. Slayerin noustua lavalle ei ollut epäilystäkään kuka on thrash metalin kiistaton kuningas tällä hetkellä. Ilta oli kokonaisuudessaan onnistunut ja mielestäni yhtyeen settilistat silkkaa rautaa.
4. Lamb Of God – Tuska Open Air 2015
   Lamb Of Godin ilmoitettua peruvansa Black  Boxin keikan en varmasti ollut ainut jonka keikan odotus päättyi valtavaan pettymykseen. Yhtye heitti kesällä loistavan keikan Tuska Open Airissa ja yhtyeen näkeminen pienemmässä ja intiimimmässä tilassa olisi varmasti noussut vuoden top 3 keikkojen joukkoon. Silti Randylta sekä kumppaneilta vahva keikka, joka oli ehdottomasti vuoden 2015 kohokohtia allekirjoittaneelle.
5. Linkin Park – Himos Park 31.8.2015
   Linkin Park kuuluu oman teini-ikäni suosikkiyhtyeisiin ja yhtyeen tapaaminen ennen keikkaa Himos Parkissa sekä yhtyeen keikan seuraaminen lavalta käsin muutaman muun fanin kanssa nousivat ehdottomasti oman kesäni kohokohtiin. Ilta, jonka tulen varmasti aina muistamaan.

Jyri Kinnari:

1. Kingston Wall Freakout! – Ruisrock, Ruissalo, Turku 4.7.2015
   Suomen tärkeimpiin progressiivisen rockin yhtyeisiin lukeutuvan Kingston Wallin ura loppui 90-luvulla melko lyhyeen kolmen albumin jälkeen. Lopettamista seuraavana vuonna 1995 laulaja/kitaristi Petri Walli kuoli vain 26-vuotiaana. Viime kesänä kuitenkin tapahtui jotain suurta, kun Kingston Wallin elossa olevat jäsenet basisti Jukka Jylli ja rumpali Sami Kuoppamäki kipusivat Ruisrockin lavalle Kingston Wall Freakout! -erikoiskokoonpanon kanssa. Keikalla nähtiin ja kuultiin monia vierailijoita varsin nimekkäistäkin kotimaisista yhtyeistä. Keikka oli suorastaan yliluonnollisen hyvä. Uskallan nimetä sen jopa parhaaksi koskaan näkemäkseni live-esiintymiseksi. Saan sen ajattelemisesta vieläkin kylmiä väreitä.
2. Ufomammut – Klubi, Tampere 18.10.2015
   Yhden uransa parhaista albumeista tänä vuonna tehnyt Ufomammut esiintyi Tampereen Klubilla melko pienelle yleisölle, mutta yleisökato ei vaikuttanut esiintymiseen. Käsittämättömän tiukka soitto ja täydelliset soundit tekivät tästä keikasta yhden vuoden parhaista. Maine kovana livebändinä on täysin ansaittu.
3. Mokoma – Tavastia, Helsinki 6.2.2015
   Mokoma tuli nähtyä tänä vuonna laittoman monta kertaa. Festarikeikoista voiton vei kuitenkin uuden ”Elävien Kirjoihin” -levyn julkaisukeikka Tavastialla, jossa uusi levy soitettiin alusta loppuun muutaman ikivihreän kanssa.
4. Pelle Miljoona Oy – Möysän Esso, Lahti 26.12.2015
   Lähes alkuperäisessä kokoonpanossa muutamaksi keikaksi aktivoitunut Pelle Miljoona Oy yllätti toden teolla Möysän Esson tapanintansseissa. Energinen, pirteä ja elinvoimainen yhtye rokkasi vanhoja klassikoita rennolla otteella.
5. Ensiferum – Nosturi, Helsinki 7.3.2015
   Ulkomaillakin suurta suosiota nauttiva folk metal -yhtye Ensiferum soitti yhden harvoista kotimaan klubikeikoistaan Helsingin Nosturissa uuden ”One Man Army” -albumin julkaisun jälkeen. Uudesta albumista en juurikaan innostunut, mutta tämä keikka oli mahtava. Kappaleita kuultiin monipuolisesti kaikilta albumeilta ja sain kuulla suuren osan omista suosikeistanikin. Yleisössä oli tiivis tunnelma ja loistava meininki. Suomessa näkee harvoin ihmisten eläytyvän keikalla näin intohimoisesti.

Nikki Jääsalmi:

1. Spike & Tyla’s Hot Knives – Borderline, Lontoo, 25.10.2015
   Keikan taso ei musiikillisesti lopulta ollut kauhean korkea, mutta omien suosikkien näkeminen omalla kotikentällään pienessä klubissa kosketusetäisyydeltä oli kokemus. Hyväntuulinen keikka, jossa yleisö ja esiintyjät olivat kuin yhtä. Yhtyeen ensimmäinen keikka n. 20 vuoteen.
2. Nightwish – Ratinan Stadion, Tampere 31.7.2015
   Puitteiltaan komein näkemäni kotimaisen bändin keikka ja oli sykähdyttävä joka tasolla.
3. Anthrax / Slayer – Hartwall Areena, Helsinki 7.12.2015
   Molemmat bändit olivat niin huikeassa vedossa, että jaettu pronssisija selviö.
4. Obituary – B90, Gdansk, 11.11.2015
   Jalometallissa bändi oli jo huikea, mutta sisätiloissa puristettiin vielä piirun verran enemmän kierroksia. John Tradyn ääni edelleen uskomattomassa iskussa.
5. Europe – Pakkahuone, Tampere, 27.9.2015
   Ei hyytymisen merkkejä vaan vahvaa ja tasaista perustyötä.

Ville Syrjälä:

1. Keinuva Lahna – On The Rocks, Helsinki, 13.07.2015
   Oma lapsuuden haaveeni tuli toteen tänä vuonna, kun 90-luvun alun kummajainen Keinuva Lahna teki enemmänkin pikavisiitin kuin comebackin keikkalavoille. On the Rocksin keikka todisti sen, kuinka musiikin soitto ja esittäminen voi olla hauskaakin! Vaikka pientä hakemista oli bändin soitossa alussa, soittajien kypsyminen bändin alkuajoista vanhemmiksi ja varsinkin Jarkko Martikaisen lavakarisma kompensoi sitä pientä alkukankeutta. Martikaisen laulussakin oli mukava kuulla sitä nuoruuden säröä, mikä on jäänyt vähemmälle hänen soolotuotannossaan.
2. Ghost Brigade – Nosturi, Helsinki, 23.05.2015
   Tämä keikka on noussut nykyään silmissäni aivan uudelle tasolle, nyt kun yhtye on jäänyt mittaamattomalle tauolle. Näin yhtyeen edellisen ja ensimmäisen kerran vuoden 2014 joulukuussa Kuudennella Linjalla, jolloin keikka oli yhtä hekumaa ja unelmaa, eikä Nosturin keikka sille hävinnyt lainkaan. Sen sijaan, että jäisin suremaan yhtyeen tauolle jäämistä, jään odottamaan toivoa täynnä tulevaa kolmatta keikkaa.
3. Gojira – Circus, Helsinki, 16.06.2015
   Vuosi 2015 tarjosi minulle suuremmaksi osin pelkkiä vanhoja tuttuja, jotka jäivät tämän top-listani ulkopuolelle sen takia, etteivät antaneet hirveästi mitään viime kerroista poikkeavaa, vaikka keikka olisikin ollut nautintoa täynnä. Gojira jäi näistä vanhoista tutuista ikimuistettavimmiksi, sillä yhtyeen esiintyminen on aina kokemus. Vaikkei enää uudemmista metallibändeistä tule samanlaista koko kansan suosikkia Metallican ja Iron Maidenin tapaan, joka ei jää vain metallimiesten idoliksi, on minulle Gojira silti se A-luokan suurin metalliakti. Tätä tosiasiaa todistaa myös yhtyeen rautainen ja järkkymätön keikkakunto.
4. Crobot – Nosturi, Helsinki, 06.03.2015
   Niin kova lämppäriveto, että peittosi jopa pääaktina toimineen Black Label Societyn. Bändin kiihkeä energia, tiukka yhteensoitto ja yleisön mukaan imevä lavaesiintyminen oli vaikuttavaa ja arvostettavaa, vaikka bändi itselleni tuli aivan puskista. Tälle yhtyeelle toivon vain pelkästään hyvää ja menestystä ja jään odottamaan kokopitkää keikkaa sekä seuraavaa albumia.
5. Kyle Gass Band – Jurassic Rock, Mikkeli, 07.08.2015 / Thundercat – Tavastia, Helsinki, 02.12.2015
   Jaetulle vitostilalle pusken kaksi hyvin erilaista yhtyettä ja keikkaa. Kyle Gass bändeineen veti Jurassic Rockin positiivisimman ja festarimaisimman keikan ja oli hyvää vierotushoitoa sille, joka odottaa näkevänsä Tenacious D:n jonain päivänä. Thundercatin Tavastiaveto taas oli mitä mainiointa rumputulittelua ja bassotaiturointia kuunaan kuultua, vaikka miehen laulu kärsikin flunssan takia. Vaikkei kumpikaan keikka ollut täydellinen, jättivät kummatkin kaipuun nähdä heidät uudestaan lavalla.

Tom Frankton:

1. Every Time I Die – Provinssi 2015
   Kova bändi heitti sitäkin kovemman keikan. En ole tainnut henkilökohtaisesti todistaa energisempää keikkaa bändin tai yleisön osalta. Odotukset tätä keikkaa kohtaan olivat korkeat, ja kaikki odotukset lunastuivat. Tusinoittain crowdsurffaajia, muutama stagedive sekä lavan laidan yli ja lavan kukkakoristeluhin oksentava kitaristi… Mitäpä muuta tästä voisi sanoa? Aivan, kyseiset kukat heitettiin myös yleisöön. Tätä lisää ja pian, kiitos.
2. Devin Townsend Project – The Circus, Helsinki, 22.3.2015
   Jos voisin maailman syövereistä yhden artistin valita, jonka musisointia seuraisin ajan tappiin asti, se olisi tämä kanadalainen kaljupää. Settilista täynnä loistavia kappaleita yksi toisensa perään pönkitettynä miehen yksinkertaisesti uskomattomalla lavaolemuksella, eipä siinä muuta tarvitsekaan hyvää keikkaa varten. Bonuspisteitä myös siitä, että pääsin kyseisenä iltana viimein kysymään tältä kaljupäältä kysymyksen, joka oli mieltä jo muutaman vujoden ajan askarruttanut: kiillottaako hän koskaan päätään saadakseen aikaa maksimaalisen kiillon?
3. Veil Of Maya – Tavastia, Helsinki, 29.11.2015
   Tätä en oikein muuten perustella osaa/kykene/jaksa kuin sanomalla, että maailman energiakriisit voisi ratkaista yhdistämällä kitaristi Marc Okubon voimalaan kiinni.
4. Paperi T – Klubi, Tampere, 4.9.2015
   “Malarian pelko”-levyä on tullut sen julkaisupäivän jälkeen kuunneltua oikein urakalla, joten pakkohan sitä oli liveolosuhteissakin pakko käydä todistamassa. Boheemi taiteilijasielu vuodatti urakalla hienoja sanojaan yleisölle ja loistavalta kuulosti.
5. Faith No More – Provinssi 2015
   Tätä oltiin odotettu kuin kuuta nousevaa. Tämän bändin julkistus sinetöi päätökseni ottaa suunta kohti Provinssia Tuskan sijaan, enkä koe tippaakaan pettyneeni asian suhteen. Hittejä toisensa perään höystettynä Mike Pattonin uskomattomalla legendan tasolle kohoavalla lavapersoonalla, nautintoa kerrassaan.

Janne Partanen:

1. Lasten Hautausmaa – Kaivuri Pub Kuopio, 24.10.2015
   Tämä bändi tulee aina olemaan mielessäni, kun muistelen vuotta 2015. Se leimasi vuoden omintakeisella melankolisella otteellaan ja sopi vuoteen kuin nyrkki silmään. Bändi esiintyi laitakaupungilla pienessä Pubissa punk-tapahtumassa, jonka muita bändejä en ollut edes katsomassa. Keikka alkoi ilman mitään hienompia esittelyjä ja bändi kuulosti livenä juuri niin hyvältä kuin uskalsin toivoa. Kolmantena biisinä tullut ”Iho, Hiukset ja Luut” kappaleen lähtiessä kauniisti käytiin tunsin kuinka kyyneleet valuivat pitkin poskiani. Toivon hartaasti, että studiossa oleva bändi pitää linjansa uudella julkaisullaan. Ai niin, keikan jälkeen ostin bändin LP-levyn ja t-paidan. Levysoitinta minulla ei ole ja paita oli liian pieni, silti mahtava keikka.
2. Mors Subita – Jalometalli 8.8.2015
   Bändin kakkoslevy tuli kuin puskista ja potki itsensä tajuntaani. Uskalsin odottaa että bändin kotikylän keikka tulee olemaan jotain järisyttävää ja niinhän se oli. Aikaisemmin yleisökadosta kärsineen kolmoslavan edusta oli täynnä ihmisiä. Uudistunut miehistö räimi armottomalla voimalla melodista death metalia, että huomasin itsekin olevani välillä Pittissä.
3. Dark Funeral – Steelfest 15.5.2015
   All time suosikkibändeihini kuuluva Dark Funeral esitti Steelfestissä sangen maittavan vedon. Bändi paahtoi läpi uransa ensimmäisen levyn, sekä ensimmäisen EP:n. Toki mukaan mahtui vielä pari helmeä muilta levyiltä ja uusi sinkkubiisi. Bändin uusi vokalisti jakaa varmasti mielipiteitä, mutta itselleni homma toimi.
4. Asphyx – Steelfest 16.5.2016
   Sedät jaksaa vain heilua ja soittaa death metalia. Bändi oli äärettömässä tikissä ja soitti todella hyvällä asenteella keikan läpi. On ihailtavaa huomata kuinka rennosti näinkin iso bändi voi keikkoja heittää. On kuin pikkupojat olisivat ensimmäisellä isommalla keikallaan.
5. Sotajumala – Steelfest 16.05.2015 & Jalometalli 7.8.2015
   Kyllähän ne nämä pojat osaa kuoleman jalon taidon. Bändin biisivalikoimasta kun ei meinaa heikkoa kappaletta löytyä, niin kyllähän silloin on keikkoja hyvä heittää. Bändi ansaitsee kiitokset molemmista keikkoista, sillä ne molemmat olivat todella tiukkoja ja aggressiivisia vetoja. Bändi antoi parhaansa ja yleisö tykkäsi.

Ville Kangasniemi

1. Killing Joke – Sideways 12.6.2015
   Päräyttävimmät rumpusoundit joita olen livenä todistanut. Pittien keskeyttäminen ja ihmisten poistaminen keikalta meinasivat syödä tunnelmaa, mutta musiikki kuitenkin vei sääntö-Suomesta hetkeksi ihan jonnekin muualle. Tunti oli aivan liian vähän soittoaikaa näille post punkin konkareille.
2. Hisser – Rytmikorjaamo, Seinäjoki, 31.10.2015
   Normaalisti katsoisin pois päin liian kirkkaista valoista. Hisser vei minut pois mukavuusalueelta, ja teki olon siellä kotoisaksi. Malliesimerkki bändistä, joka sytyttää kappaleensa livenä henkiin.
3. Paperi T – Provinssi 2015
   Synkkämielinen räbäyttely toimii myös päivänvalossa. Turhan vakavaksi ei kuitenkaan festarihumussa valahdettu. Niitä harvinaisia Malarian Pelko-keikkoja, joilla kuultiin myös Femme en Fourruren omaa materiaalia, sekä yksi Paavoharjun kappale.
4. Stam1na – ”Uudet Kymmenen Käskyä” @ Provinssi 2015
   Adrenaliinintäyteinen keikka sekä yleisöltä että bändiltä. Liekeissä oltiin sekä lavalla että Saarilavan edustalla. Parasta Stam1na-suorittamista Provinssissa.
5. Circle – Rytmikorjaamo, Seinäjoki, 7.11.2015
   Mulle samaa kamaa mitä nää on vetäny. Nämä taiteilijat eivät turhaan nauti kulttimainetta. Herra Rättö vaikuttaa shamaanilta, joka vaatii lisää tutustumista.

Tuomas Saari:

1. The Theater Equation / Ayreon, Luxor Theater, Rotterdam, 20.9.2015
   Rotterdamissa kuultiin harvinaislaatuista progressiivisen rockin ja metallin ilosanomaa, kun Ayreonin ”The Human Equation” esitettiin kokonaisuudessaan teatteriympäristössä isolla tuotannolla ja lukuisilla artistivierailla. Allekirjoittaneen pidemmän hehkutuksen voi lukea tuolta: http://kaaoszine.fi/the-theater-equation-luxor-rotterdam-20-9-2015/
2. Jukka & Jytämimmit, Vastavirta, Tampere, 20.3.2015
   Jukan & Jytämimmien keikat olivat varsinaisia rock’n’roll-elämyksiä, eikä Vastavirran tykitys tehnyt poikkeusta kaavaan. Kaikki hyvä loppuu aikanaan…
3. Moonsorrow, Nummirock, Nummijärvi, 19.6.2015
   Moonsorrowin sopivasti klassikoita sisältänyt settilista ja alkuillan päälavaslotti Nummirockissa oli pettämätön yhdistelmä. Yhtye on livenä energinen, mutta karismaattisen jylhä ilmestys.
4. Slim Bean, Vapaa Nekala, Tampere, 1.8.2015
   Normaalisti artistit eivät maistata keikoilla pontikkaa, mutta eipä tuo tuntunut ainakaan yleisöä liikaa hämmentävän. Yleispätevän hyvää hillbillymusaa, joka on luotu livenä nautittavaksi.
5. Turisas, Pakkahuone, Tampere, 5.12.2015
   Innostus Turisakseen levymuodossa väsähti eritoten tuoreimman ”Turisas2013”-albumin myötä, mutta Pakkahuoneella palasi taas mieleen, mikä tässä bändissä aikoinaan sytytti.

Pekka Nyrhinen:

1. Hei Hei Hyvä Veli #HHHV24H, Seinäjoki, 25. – 26.7.2015
   2015 ei varsinaisesti loistanut henkilökohtaisiksi suosikkibändeiksini lueteltavien yhtyeiden keikoilla. Itseasiassa en nähnyt, tai ainakaan muista nähneeni ainuttakaan kymmenen suosikkiorkesterini joukkoon lueteltavaa orkesteria koko vuoden aikana. Mutta vastapainona tälle, vuosi sisälsi roppakaupalla täysin uniikkeja keikkakokemuksia. Kirkkaimpana näistä muistiini jäi #HHHV24H -kiertue. Vuorokaudessa 24 keikkaa ympäri Seinäjokea vetänyt Hei Hei Hyvä Veli -duo muistutti katsojia siitä, mistä musisoinnissa oikeasti on kyse: musiikista. Ei vilkkuvista valoista, ilotulitteista tai savukoneista, vaan musiikista. Keikkoja olin itse katsomassa mm. opiskelija-asunnon parvekkeella, Seinäjoen kaupungin keskustassa, sekä laiturilla kaupungin nimikkojoen varrella. #HHHV24H oli livemusiikkia puhtaimmillaan, aidoimmillaan sekä parhaimmillaan.
2. Inkvisitor, Selviytyjät Private MetalFest, 1.8.2015
   Vuoden keikkatarjonnan sisältämistä uusista tuttavuuksista selvästi kovimman shown esitti jyväskyläläinen thrash-pumppu Inkvisitor. Orkesterin energia lavalla oli upeaa katsottavaa, ja vaikka yhtyeellä on mielestäni musiikillisesti vielä taivalta taitettavana ennen läpimurtoja ja maailmankiertueita, suosittelen silti kaikkia thrash metalin ystäviä lipumaan Inkvisitorin keikalle tilaisuuden tarjoutuessa. Asenteellisempaa esiintymistä on vaikea Suomesta löytää.
3. Eläkeläiset, Lutakko, Jyväskylä, 5.12.2015
   Seinäjoki sai menneenä vuonna myös oman Humppajugendinsa, eli Eläkeläisille sekä humpalle omistautuneen kannattajayhdistyksensä. Eläkeläisten keikka Lutakossa merkkasi ensimmäistä kertaa, kun koko nelihenkinen yhdistys pääsi humppaamaan yhtä aikaa. Jokainen joskus Eläkeläisiä livenä todistanut varmasti tietää millaista meno on ja orkesterin esiintyminen Lutakossa ei jättänyt ketään kylmäksi. Bonuksena pääsin seuraavana päivänä kuuntelemaan Reprisal Scars -yhtyeen treenejä Lutakon yläkertaan, ja kehoitan vilpittömästi kaikkia pitämään silmät ja korvat avoinna kyseisissä treeneissä soitetun uuden materiaalin varalta.
4. Forever One, Bar 15, Seinäjoki, 20.12.2015
   Olin jo pitkään kuullut kehuja Sentencediä coveroivasta Forever Onesta, mutta kaikki orkesterin esiintymiset olivat syystä tai toisesta jääneet näkemättä. Juuri ennen jouluaattoa pitkähkö odottelu kuitenkin palkittiin Bar 15:sta asiakkaiden pikkujouluissa, kun orkesteri kipusi lauteille, ja lunasti viimein kaikki ennakko-odotukseni. Vaikka Sentecediä ei livenä enää nähdäkään, on Forever One kerrassaan erinomainen vaihtoehto.
5. Noora Korppi, Mökäfest 2, Espoo, 15.8.2015
   Vuoden festarikokemuksista ehdottomasti positiivisemmaksi yllätykseksi jäi Espoon Otaniemessä järjestetty Mökäfest vol. 2. Varmasti siksikin, että en perjantaina lähtiessämme tiennyt yhtään mihin olimme menossa ja vielä määränpäässäkin olin pitkälti yhtä suurta kysymysmerkkiä. Festivaalit kokonaisuudessaankin olivat mahtava kokemus, ja erityisesti Noora Korpin akustinen keikka ”festivaalialueen” rantasaunalla jäi mieleen ainutlaatuisen tunnelmansa ansiosta, vaikka valitettavasti pätkä keikasta jäikin näkemättä.

Juha Attola:

1. Savatage / Trans-Siberian Orchesta, Wacken Open Air 2015
   Tänä vuonna ei todellakaan tarvinnut miettiä ykköspaikan ottajaa tällä listalla. 2 lavaa, 2 bändiä ja kolme vetoa. Homman aloitti Savatagen keikka jonka jälkeen toisella päälavalla veti oman shownsa TSO. Tämän jälkeen yhtyeet tuuttasivat vielä kolmannen setin yhdessä molemmilta lavoilta samanaikaisesti! Tälläistä ei ole kukaan nähnyt aikaisemmin ja ikävä kyllä epäilen, ettei enää vastaavaa tulla näkemäänkään. Kerrassaan mahtava esitys.
2. Against Me!, Tavastia, Helsinki, 11.08.2015
   Aivan jäätävän kova veto. Tälle keikalla lähdin tyyliin ”käydään nyt kattomassa, ni onpahan tämäkin nähty”, mutta bändi veti kerrassaan mainion shown ja oli todella kovassa vireessä. Ehdottomasti vuoden kohokohtia ja positiivisimpia yllätyksiä.
3. Hardcore Superstar, Circus, Helsinki, 04.04.2015
   HCSS on aina ollut kova livebändi, mutta kyllä tämä keikka oli yksi kovimmista. Paikalla oli myös bändin ystäviä Göteborgista, jotka myöskin sanoivat kyseessä olleen ehdottomasti yksi rundin kovimpia vetoja. Tätä on rock ’n’ roll parhaimmillaan.
4. Bryan Adams, Jäähalli, Helsinki, 23.03.2015
   Adamsin ”Reckless” juhlakiertue tuli Suomeen ja pitihän se mennä katsomaan. ”Reckless” on edelleenkin yksi kovimpia rock-levyjä koskaan ja kyllähän Bryan Adams on kuitenkin ihan ykkösäijä. Keikka oli erinomainen, parasta AOR:ää.
5. Katy Perry, Hartwall Areena, Helsinki, 18.03.2015
   Katy Perry on mahtava!! Koko show oli hienoa katsottavaa ja artistinakin Perry on kevyesti ykkössarjaa. Kyllähän Katyä mieluummin katselee ja kuuntelee kuin jotain nelikymppistä karvaturpaa joka luulee olevansa kova äijä pukeutuessaan kuin bikeri ja kiroillessaan kuin teini.