Kaksikielisyyden juhlaa ja rouheaa asennetta – arviossa Malvadan nimikkoalbumi

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 19.7.2025

Malvada on nelihenkinen rock-yhtye Brasiliasta. Naismuusikoista koostuva yhtye sai alkunsa vuonna 2020 ja aloitti musiikin luomisen pandemian hallitessa maailmaa. Malvada julkaisi ensimmäiset singlensä vuosina 2021 ja 2022, ja niiden vanavedessä myös debyyttialbuminsa. Sen jälkeen naisnelikko jatkoi uurastusta, ja muutaman vuoden jälkeen syntyi yksitoista kappaletta käsittävä yhtyeen nimeä kantava ”Malvada”-albumi.

Koska Malvadan jäsenistö koostuu naisista ja yhtye operoi hard rockin kentällä, en ainakaan itse voi välttyä Thundermother-mielleyhtymältä. Asiaa ei myöskään vähennä se, että Malvadan vokalisti Indira Castillolla on matalanpuoleinen ääni, kuten Thundermotherin edellisellä solistilla Guernica Mancinilla. Brasilialaisyhtyeen ulosanti ei tosin ole yhtä vahvasti kallellaan AC/DC:n suuntaan kuin Thundermotherilla, mikä on hyvin erottava tekijä.

Merkittävänä erona on myös se, että englannin kielen lisäksi Malvadan repertuaariin kuuluu myös portugalin kielellä esitettyjä teoksia, kuten ”Veneno”, ”Como Se Fosse Hoje” ja ”Aversão”. Täytenä yllätyksenä tämä ei kuitenkaan tule, sillä niin Malvadan ensimmäiset singlet kuin debyyttialbumikin ovat portugalinkielisiä. Kahdella eri kielellä esitettyjen kappaleiden yhteen tuominen on kuitenkin rohkea veto, joka toimii tietysti samalla muistutuksena brasilialaisyhtyeen juurista.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Malvadan toinen pitkäsoitto on vaivatonta kuunneltavaa, jolla englanti ja portugali sulautuvat sulavasti osaksi toisiaan. Portugaliksi esitetyt kappaleet erottuvat luonnollisesti edukseen valtavirrasta, ja teokset itsessäänkin ovat onnistuneita. ”Veneno” ja ”Aversão” ovat reipasotteisia poljentoja, kun taas ”Como Se Fosse Hoje” on kaunis balladi. Englanninkielisistä kappaleista kirkkaimmiksi tähdiksi muotoutuvat vastaavasti väkevä ”Yesterday (My End, My Beginning)” ja melankolinen ”Fear”.

Brasilialaisyhtyeen 40-minuuttinen kakkosalbumi on jouheva kokonaisuus, joka ilahduttaa kaksikielisyydellään ja rouhealla äänimaisemallaan. Sisältönsä suhteen Malvadan tuorein julkaisu ei ole mitenkään uraauurtava, mutta kuitenkin pitkäsoitto, jonka äärellä viihtyy. Albumi menettää loppua kohden parhaimman teränsä, mutta kykenee kuitenkin vakuuttamaan ulosannillaan.

Kappalelista:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen