Kalliita neliöitä ja kitarafiilistelyä: Haastattelussa rock-yhtye Terho

terho_bandSuomenkielistä rockia soittava Terho julkaisi hiljattain “Kalliit neliöt ja nukkumalähiöt’’ -nimisen EP:nsä, joka on lyhyessä ajassa ehtinyt kerätä suosiota niin radiossa kuin Spotifyssa. Haastattelimme yhtyeen kitaristi Lauri Hakasta ja pyysimme häntä kertomaan muun muassa mistä kaikki sai alkunsa ja millaisesta yhtyeestä on oikein kysymys.

Missä ja milloin Terho on perustettu?

Lauri: Terho perustettiin 22.12.1998 Outokummussa. Alkuperäiset jäsenet olivat Lauri Hakanen, Kai Kärki, Teemu Ratinen ja Tuomas Ratinen. Joululomalla soitettiin 4 treenit, tehtiin 5 biisiä ja live-henkinen demo. Demo postitettiin Radiomafian demo-ohjelmaan ja noin kolmen viikon päästä yhtyeen perustamisesta se puhkaisi radioaallot. ”Keittiön pöytä” -nimeä kantava taideteos soi Upteekin demoissa tammikuussa 1999. Perässä seurasi vielä kiittelevä demoarvostelu Rumbassa ja toinen, joskin sävyltään huomattavasti nihkeämpi, Soundissa. Aloitteleva pop-yhtye oli kuitenkin innoissaan. Niin innoissaan, että bänditoiminta jatkuu vielä liki 18 vuotta myöhemminkin.

Miten luokittelisitte musiikkinne tyylin? Ketkä ovat suurimpia vaikuttajianne?

Lauri: Musiikkimme on kitarafiilistä ja tekstivetoista suomenkielistä rockia. Vaikutteita tulee suomirockista, skandinaavisesta popista sekä brittiläisestä ja amerikkalaisesta rockista. Yhtyeen alkuaikoina suurimmat vaikuttajat lienevät olleet Kent, Radiohead sekä Ismo Alangon ja Kauko Röyhkän kaltaiset suomenkielisen tekstittämisen tekijämiehet. Myöhemmällä uralla vaikutteita on tullut huomattavasti laajemmasta kirjosta, kuten modernista kitararockista ja pop-musiikin historiasta. Yhtenä suurista myöhempään tuotantoon ja yhtyeen toimintafilosofiaan vaikuttaneista bändeistä voidaan varmastikin mainita The Soundtrack of Our Lives. Jos bassotaiteilijalta kysytään, niin kaikkihan toki lähtee Iron Maidenista.

Miten musiikkinne eroaa muista samankaltaisista yhtyeistä?

Lauri: Tähän on meidän paha itse vastata, eikä vertailu muihin bändeihin meitä enää nykyään liiemmälti kiinnostakaan. Pyritään tekemään ja toteuttamaan omat biisimme niin hyvin kuin osataan, ja oikeastaan tämä biisien ehdoilla meneminen on ollut filosofia jo ihan yhtyeen alkuajoilta asti.

terho-kalliit-neliot-ja-nukkumalahiot-cover-final-1400x1400Teiltä tuli äskettäin kolmen biisin EP nimeltä “Kalliit neliöt ja nukkumalähiöt’’. Mistä kyseiset kappaleet kertovat ja millaisen vastaanoton EP:nne on saanut tähän mennessä?

Lauri: EP:n kappaleet kertovat keski-ikäistyvien miesten maailmankuvaan liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi siitä, kun työmatkan aamuruuhkassa tulee mieleen asuntolainan maksusuunnitelma. EP:mme on saanut kaikki odotukset ylittäneen hyvän vastaanoton: EP:n nimikappaletta on kuunneltu Spotifyssa jo liki 20 000 kertaa ja se on noussut radiosoittoon niin Radio Suomessa kuin Radio Helsingissäkin.

Olette julkaisseet aikaisemmin myös albumin nimeltä “Kaupungit hiljenneet’’. Miten uudet biisinne eroavat aikaisemmasta? Millainen työnjako teillä on yleensä biisien kirjoittamisen suhteen?

Lauri: “Kaupungit hiljenneet’’ -levyn biiseistä vastasivat suurimmilta osin Teemu Ratinen ja Kai Kärki. Uudessa materiaalissa myös muut yhtyeen jäsenet ovat alkaneet säveltämään. Esimerkiksi “Kalliit neliöt ja nukkumalähiöt’’ -biisin sävellys on merkitty koko yhteen nimiin. Uudet biisit on sovitettu ehkä hiukan ilmavammin ja niihin on soitettu ”vähemmän”, mutta harkitummin. Myös tekstit ovat jollain tapaa suoraviivaisempia ja enemmän arkipäiväisistä asioista kertovia. Ehkä vähemmän ”taiteellisia”, jos näin voi sanoa.

Kuinka tärkeässä osassa biisienne sanoitukset ovat? Haluatteko esimerkiksi ottaa niillä kantaa johonkin tai onko niillä jotain suurempaa merkitystä?

Lauri: Sanoitukset ovat yhtä tärkeitä kuin sävellys ja sovitus. Kaikkiin osa-alueisiin halutaan panostaa. Kalliit neliöt ja nukkumalähiöt’’ voidaan varmasti nähdä eräänlaisena kannanottona erääseen aikamme ilmiöistä.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on kiikarissa? Missä näette yhtyeenne 10 vuoden päästä?

Lauri: Yhtyeemme on toiminut nyt melkein 18 vuotta, tässä vaiheessa otamme päivän kerrallaan, emmekä varsinkaan tee 10-vuotissuunnitelmia. Tulemme tekemään tätä niin kauan kuin uusia, hyviä biisejä syntyy ja nautimme musiikin tekemisestä ja soittamisesta. Joten 10 vuoden päästä toivottavasti olemme tekemässä ja soittamassa uutta musiikkia.

Miksi ihmisten pitäisi olla kiinnostuneita juuri teistä?

Lauri: Tähän emme oikeastaan osaa vastata. Mikäli kitara- ja tekstivetoinen suomenkielinen rock-musiikki kiinnostaa, olemme hyvä vaihtoehto.

 

Yhtyeen tuotantoon voi tutustua esimerkiksi seuraavien kanavien kautta:
Terho Spotifyssa.
Haastattelu: Iina Ryynänen

Kommentoi julkaisua