Kolmihenkinen naistrio Kamala sai 1. maaliskuuta (2013) julkaistua ensimmäisen kokopitkän albuminsa. Yhdentoista kappaleen mittainen levy on saapunut toimitukseen mystisestä Jyväskylästä.

Vuoden 2006 tietämillä perustetun Kamala-trion muodostavat Karita Kivioja (laulu ja kitara), Emilia Peurakoski (basso) ja Päivi Keski-Säntti (rummut). Bändi ei ole lähtenyt tekemään ”Kamala akka” -levyä ympäri lääniä, vaan kaikki sen tuotannolliset osa-alueet (äänitys, miksaus ja masterointi) on duunattu Jyväskylässä. Millainen levy sitten on? Noh, luultavasti jollekulle kappaleet tuovat toivoa, voimaa tai jopa piristystä päivään, mutta arvostelijassa se herättää lähinnä päinvastaisia tunteita.

Levyn kappaleet ovat itseään toistavia, ja laulu kuulostaa enemmän kuin teennäiseltä. Tämä nyt on arvostelijan henkilökohtainen mielipide, mutta enpä minä pidä Ismo Alangonkaan ’laulusta’. Tuotannossa nyt ei varsinaisesti mitään vikaa ole, mutta tämä ei vain iske kuuloluolastoon muuta kuin äänenlaadullisesti.

Esikuviksi on Inverse Recordsin Kamala-promokirjelmässä mainittu mm. Sepultura, Testament, Anthrax ja jopa Pantera – tarkkakorvaisena pieniä vaikute-elementtejä on huomaavinaan, ja sanoituksissa puolestaan on samanlaista kaikua kuin Mokoman lyriikoissa.

Kun on hyvät ja huonot asiat lyhykäisyydessään mainittu, niin voiko tätä soppaa hankkia kokoelmiinsa muuta kuin vihainen feministi? Voiko tämä kuulua kenenkään itseään kunnioittavan hevidiggarin kokoelmaan? Kokeilemallahan tämä selviää, mutta allekirjoittanut ei ainakaan tästä pitänyt – sinä voit olla eri mieltä.

3½/10

Kappalelista:
1. Kamala Akka
2. Pakko
3. Merkattu
4. Ylhäinen Yksinäisyys
5. Riittämätön
6. Taistelu
7. Tyhjyyttä
8. Päästä Irti
9. Akana
10. Ei Puudutusta
11. Anteeksiantamatonta

Kamala Facebookissa