Kansainväliselläkin tasolla laadukasta blackened hardcorea: arviossa Surut-yhtyeen debyyttijulkaisu

Kotimainen hardcore-kenttä on täynnä toinen toistaan laadukkaampia ja innovatiivisempia yhtyeitä. Yhtenä esimerkkinä undergroundissa on tamperelainen Surut-yhtye, jonka musiikki on piikkilankaista ja tunnelmallista hardcorea, johon yhdistyy myös vaikutteita esimerkiksi black metallista. Erikoinen hardcoren ja blackgazen yhdistelmä on kaukana jenkkibändien kaikuun upotetusta ja romanttisesta maailmantuskametallista. Sen sijaan Surut luottaa rujoon äänimaailmaan ja räjähtävään energiaan.

Bändin eponyymi debyyttilyhytsoitto sisältää yhteensä neljä kappaletta. Kokonaisuuden avaa kappale ”Vihollinen”, jonka intro kuulostaa aluksi kuin miltä tahansa hardcore-yhtyeen kappaleen alulta, mutta sitten kitaristit veistävät jyräävän kompin päälle särötettyjä sointuja luomaan hieman värikkäämpää tunnelmaa. Kappale kehittyy kohti räiskyvää ja poukkoilevaa hardcoren ja black metallin pyörremyrskyä, joka muistuttaa paikoitellen esimerkiksi Svalbardin, Bosse -de Nagen ja Conjurerin yhdistelmää.

Kakkoskappale ”Nousen” on luonteeltaan enemmän riitasointuista hardcorea, jossa voi kuulla vivahteita ENDin kaltaisilta bändeiltä ja jopa mathcoresta. Kotimaisista bändeistä vertaukseksi sopii esimerkiksi Rats Will Feast tai Mørket.  Kolmas raita ”Häpeä” on hieman tunnelmallisempi, joka tuo mieleen Mølin ja jopa Oranssi Pazuzun ensimmäisellä albumillaan. Melankolisen kauniista introstaan kappale kehittyy purskahtaviin sahalaitakitaroihin, josta tunnelmaa lähdetään edelleen kasvattamaan hypnoottisuudella ja tekstuurien crescendolla. Kyseessä on selvästi levyn kypsin yksittäinen raita. Samassa hengessä liikkuu myös päätöskappale ”Palo”, jossa on paljon samoja aineksia, mutta joka keskittyy enemmän tunnelmallisempaan ja melankolisempaan puoleen. Tässä mielessä yhtäläisyydet esimerkiksi Deafheaveniin herkimmillään tai Numenoreaniin nousevat pintaan, mutta Surut tunnelmoi enemmän maanläheisemmällä tavalla.

Surut-yhtyeen ensijulkaisu on todella laadukas debyytti-EP, joka hakee vertaistaan kotimaisella hardcore-kentällä ja ylipäätäänkin. Julkaisulla lähennellään kansainvälisestikin laadukasta tasoa, jolla on potentiaalia herättää tyylin fanien mielenkiinto. Screamon, hardcoren, blackmetallin ja shoegazen energinen, rosoinen, äkkiväärä ja tunnelmallinen fuusio toimii todella hyvin ja on virkistävän moderni tulkinta tyylistä, joka saattaa joskus kompastella liikaa siihen nähden, miten paljon siinä kenkiin tuijotellaan. Jään seuraamaan mielenkiinnolla bändin kehitystä.

7½/10

Kappalelista:

  1. Vihollinen
  2. Nousen
  3. Häpeä
  4. Palo

Kommentoi julkaisua

Avainsanat: