Kanadan hyperblastaaja Kataklysm sylkee ilmoille kahdennentoista studiolevynsä ”Waiting For The End To Come” Nuclear Blastin kautta 25.10.2013. Uutta levyä varten on tehty joitakin muutoksia, niin kokoonpanoon kun rumpupallille on kivunnut ex-Neuraxis rumpali Oli Beaudoin, joka nähtiin yhtyeen riveissä jo aikaisemmin 70.000 Tons Of Metal-risteilyllä, kuin tuotantoonkin, sillä tuottajan paikalle on haalittu mm. Suffocationin kanssa yhteistyötä tehnyt herra, joka kulkee nimikkeen Zeuss alla.

Monien amerikkalaisten kollegoidensa tapaan yhtyeen soundimaailma on hieman kliininen, joskin selkeä. Toisaalta näillä nopeuksilla kulkevat kappaleet kenties vaativatkin sitä, varsinkin rumpujen osalta, niiden helposti puuroutuessa iskujen määrän minuutissa noustessa tähtitieteellisiin lukemiin. Kaikki soittimet erottuvat kuitenkin hyvin toisistaan eikä vaaraa edellä mainittuun ilmene. Rumpali, jota usein hehkutetaan nimenomaan nopeiden komppiensa ansiosta, suoriutuukin tehtävästään loistavasti, kohtien ollessa kuitenkin pyrähdysmäisiä ja enemmän aksentoivia runnovien junttariffien välissä.

Levyn keskitempo onkin loppujen lopuksi yllättävän hidas, varsinkin keskiosaa lähestyessä, mutta silti menevä ja hyvin toimiva. Kenties kuitenkin lupaus, yhtyettä ollen kutsuttu Kanadan nopeimmaksi, ei varsinaisesti täyty. Riffittely on kuitenkin monipuolista ja maanosalleen hyvin epätyypillistä, päällimmäiseksi vertailukohdaksi nousten ruotsalainen melodisesta viikinkimetallistaan tunnettu Amon Amarth.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kappaleet kuten ”Kill The Elite” ja ”The Darkest Days Of Slumber” sopivat loistavasti tähän muottiin, vaikka mukaan onkin lisätty death metal -elementtejä. Linjasta kuitenkin poiketaan aika ajoin piristävästi, kuten ”Under Lawless Skies” osoittaa, jossa laulaja esittelee hieman korkeampaa rosoista äänialaansa, luoden jopa black metalliin vivahtavan ilmaisutavan, junan kuitenkin palatessa raiteilleen kertosäkeen myötä. Laulu on muutenkin, yleisestä mataluudestaan huolimatta, melko selkeää ja muottiinsa sopivaa.

Kohokohdaksi nousee ”Real Blood, Real Scars”, melodisine kitaroineen ja nopeasta thrash-vaikutteisesta poljennosta hitaampaan junttaan vaihtelevine riffeineen, luoden ainakin allekirjoittaneen korvaan vahvoja mielikuvia Dan Svanön edesmenneestä loistavasta orkesterista nimeltään Edge Of Sanity.

Vanhat konkarit osaavat asiansa, ja vaikka cross over-genrejä yleensä haukutaan, niin tässä paketissa lyövät kättä mitä parhaiten Skandinaavinen ja Pohjois-Amerikkalainen kuolonmetalli.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

8/10

Kappalelista:
01. Fire
02. If I Was God… I’d Burn It All
03. Like Animals
04. Kill The Elite
05. The Darkest Days Of Slumber
06. Dead & Buried
07. Under Lawless Skies
08. Real Blood, Real Scars
09. The Promise
10. Empire Of Dirt
11. Elevate

Kirjoittanut: Tuukka Franck