Katkeransuloista kotiseuturakkautta – arviossa JormaMattila&Ulkopuolisten uusi EP ”Imatrankoski”

Imatralais-lappeenrantalainen orkesteri JormaMattila&Ulkopuoliset (tuttujen kesken lyhyemmin pelkkä Jorma) on ollut koossa vuodesta 2020 saakka. Mieleenpainuvasta nimestään huolimatta yhtye ei soita tanssilavoilta tuttua iskelmää vaan punk-vivahteista, suomenkielistä rokkia. Nimelle löytyy hyvin mielenkiintoinen, looginen tarina, jonka voit lukea täältä. Bändi on julkaissut aikaisemmin kaksi EP:tä, joiden biisit ovat saaneet radiosoittoa sekä menestyneet myös kilpailuissa. Bändin uusin EP ”Imatrankoski” näki päivänvalon 19. heinäkuuta.

”Imatrankoski” kertoo kotiseuturakkaudesta yhtyeelle ominaisella, hieman katkeransuloisella tavalla. Mukana on myös huumoria – tosin ehkä hieman mustempaa, mutta pohjalta voi kuitenkin löytää niitä kirkkaampiakin sävyjä. Imatra-teema on EP:llä muutenkin vahvasti läsnä, sillä äänityskuluihin on saatu Imatran kaupungin kulttuuritukea.

EP:n aloittava nimibiisi käynnistyy haikealla ja kauniin kuuloisella kitaramelodialla, joka kantaa raitaa loppuun saakka. Lyriikoita kuunnellessa voi mielessään nähdä Imatrankosken maiseman elävänä ja jää kuulijan oman tulkinnan varaan, millä tavalla ratkaisu löytyy Imatrankoskesta. ”Hei haloo!” vie hyvin toisenlaisiin tunnelmiin kertoen tarinaa tietynlaisesta ihmistyypistä, joka ei näe mitään muutettavaa omassa toiminnassaan. Vokalisti Jonnan tulkinnan voimaa tukee vahva taustalaulu, joka alleviivaa painavasti sanomaa.

”Ei enempää” alkaa rauhallisella tunnelmalla, joka hetken päästä lähtee voimalla täyteen lentoon. Biisin teema on liiankin hyvin suomalaiseen mentaliteettiin sopiva dilemma: onko mukavalle tuntuvassa ryyppäämisessä mitään järkeä, jos sillä on vaikutusta läheisiin ihmissuhteisiin ja muuhunkin elämään? ”Maailman viimeinen laulu” valssittaa kuuntelijansa hieman lohduttomiin tunnelmiin niin sävellyksensä kuin sanoituksensa puolesta.

JormaMattila&Ulkopuolisten musiikissa on erotettavissa monia eri elämänsävyjä: Synkkien aiheiden vastapainona on kuitenkin tervetullutta itseironiaa ja sopivassa suhteessa huumoria. Orkesteri osaa ennen kaikkea nauraa elämän eri puolille. Vaikka tuota kaikkea ei löytäisikään biiseistä ensikuulemalta, tuovat seuraavat kuuntelukerrat niitä esille. Se on yhtyeen tarkoituskin, sillä kappaleet eivät ole kertakäyttötavaraa.

”Imatrankoski” esittelee Jorman parhaimmillaan. Kappaleet ovat melodisia, hiottuja sekä sisältävät runsaasti koukkuja seuraavillekin kuuntelukerroille. EP:ltä huokuu bändin missio tehdä sellaista musiikkia, josta kuulija voi löytää samaistumispintaa. Biiseihin samaistuakseen ei tarvitse olla imatralainen, vaan varmasti monet niin suuremmalta kuin pienemmältäkin paikkakunnalta olevat löytävät jotain tuttua lyriikoista. Raitojen järjestys on varsin tarkkaan mietitty, ja jännite säilyy loppuun saakka. Toivon mukaan yhtyeeltä olisi seuraavaksi tulossa kokopitkä albumi, sillä ”rahkeet” siihen riittävät. Sitä odotellessa kannattaa käydä keikoilla kuuntelemassa, miten biisit toimivat livetilanteessa.

Kokoonpano:

Jonna – laulu
Ilu – kitara, taustalaulu
Seppo – kitara
Vesku – basso, taustalaulu
Niko – rummut

Tutustu bändiin lisää somessa: Facebook, Instagram, YouTube, Spotify, Bandcamp