Kauniita melodioita ja kylmiä väreitä – arvostelussa Omnium Gatherumin ”Origin”

Kirjoittanut Tia Salmela - 2.11.2021

Yksi kotimaisen metallin suurista nimistä Omnium Gatherum on julkaisemassa uutta albumia harmaan marraskuun piristykseksi. Suurella jännityksellä painan play-nappia, sillä odotukset tämä albumin suhteen ovat todella korkealla. Vuonna 2018 julkaistu yhtyeen edellinen albumi ”The Burning Cold” on vaan niin loistava, ja toivon todella, että myös ”Origin” pystyy nousemaan samalla tasolle.

”Originin” introna toimii instrumentaalikappale ”Emergence”, josta varsin selkeästi tunnistaa, mikä yhtye on kyseessä. Kun tuttusoundiset melodiakoukerot tulevat esiin, hymy nousee huulille välittömästi. Tämän upean albumin avauksen jälkeen kuultava ”Prime” jatkaa suoraan siitä, mihin intro päättyi. Prime” edustaa perinteistä Omnium Gatherumia, mutta mitäpä sitä hyvää muuttamaan.

”Originin” kolmantena kappaleena on ensimmäisenä singlelohkaisunakin toiminut ”Paragon”, joka peittoaa edellisen raidan mennen tullen. Tästä ei vaan voi olla tykkäämättä. Puhtaat laulut sulautuvat saumattomasti örinöihin, ja kauniit kitaramelodiat tanssivat taustalla. Heti perään kuullaan ”Originin” toinen single ”Reckoning”. Ensimmäisellä kuuntelukerralla alkuosasta ei saanut kunnolla otetta, mutta kappaleen edetessä asiat selkenevät. Toisella pyöräytyskerralla saa kappaleesta hitusen enemmän irti, mutta siltikään ”Reckoning” ei ihan täysin ”Paragonin” sfääreihin yllä.

Raidalta viisi löytyy albumin kolmas maistiainen ”Fortitude”, joka edustaa ”Originin” rauhallisempaa puolta. Jos ei kylmät väreet ole ilmestyneet siinä vaiheessa, kun kappale lähtee kunnolla käyntiin, niin aivan viimeistään kertsiin tultaessa ”kylmikset” on taattu! Ja tätä upeutta jatkuu koko kappaleen ajan, kunnes viimeisen kertsin kohdalla ainakin tämän toimittajan silmäkulmaan ilmestyi kyynel. En pysty sanoin kuvailemaan, miten kaunis kappale onkaan kyseessä. Upean pehmeästi päättyvä ”Fortitude” kyllä vetää todella hiljaiseksi.

Vielä on ”Fortituden” fiilistelyt päällä, kun saavutaan raidalle kuusi. ”Friction” alkaa kunnon riffittelyllä, mutta kappale kuitenkin jää jonkin verran ”Fortituden” varjoon. Samoin käy hieman ”Primea” muistuttavalle ”Tempestille”. Sen sijaan hitaampaan materiaaliin kallistuva ”Unity” ilahduttaa kauniilla melankolisuudellaan. Kyseinen kappale ei kuitenkaan ole ihan yhtä voimakas kuin ”Fortitude” – vaikkaki lähellä kyllä käydään.

”Originin” päättää koko albumin pisin biisi – ”Solemn”. Kappaleen alussa on aistittavissa hieman jopa Whitesnake-vibaa, mutta aika nopeasti se muuttuu takaisin Omnium Gatherumin näköseksi. Vaikka pituutta tällä raidalla on lähes yhdeksän minuuttia, se ei todellakaan siltä vaikuta. Uskomattoman upea päätösraita uskomattoman upealle albumille.

Kun ”Solemnin” viimeiset soinnut ovat soinneet, on pakko huokaista helpotuksesta: kyllähän ”Origin” yltäää ”The Burning Coldin” nostamalla tasolle. Kokonaisuutena ”Origin” on jälleen taattua Omnium Gatherumia. Kappaleisiin on todella panostettu, ja kirsikkana kakun päällä toimii ehdottomasti ”Fortitude” – jos ei siis vielä tästä arvostelusta käynyt ilmi. Eiköhän ”Origin” mene ihan heittämällä tämän vuoden top 10 -listalle.

9½ / 10

Kappalelista:
1. Emergence
2. Prime
3. Paragon
4. Reckoning
5. Fortitude
6. Friction
7. Tempest
8. Unity
9. Solemn

Omnium Gatherum Facebookissa
Omnium Gatherumin kotisivut

 

Kirjoittanut: Tia Salmela