Kaunis Kuolematon jatkaa aikaisempien levyjen tasoa – ennakkoarviossa “Syttyköön Toinen Aurinko”

Kirjoittanut Sandberg - 25.11.2020

Kauniin Kuolemattoman aikaisemmat kaksi levyä, joista erityisesti “Vapaus” ovat jättäneet yhtyeelle massiiviset sappaat täytettäväksi. Melodisesta ja melankolisesta metallimusiikista pitävien odotus palkitaan perjantaina 27. marraskuuta, jolloin Kaunis Kuolematon julkaiseen uuden albuminsa “Syttyköön toinen aurinko”.

Kaunis Kuolematon piirtää uudella levyllään kuuntelijalle kylmän ja synkän kuvan siitä, kuinka oma merkitsemättömyys ja jopa vähäpätöisyyden tunne omien ja muiden silmissä kuljettaa yksinäisyyteen ja sitä kautta kohti vääjäämätöntä. Avausraita “Sub Idem Tempus” toimii levyn introna virittäen kuuntelijansa levyn tunnelmaa. Kuuntelijalle ei jää epäselväksi se tosiasia, että onnelliset ajatukset, autuus ja ilo on tässä kohtaa syytä jättää toiseen hetkeen. Edellä mainittujen viimeisetkin rippeet pyyhitään lopullisesti pois levyn nimikkokappaleen “Syttyköön toinen aurinko” alettua soimaan intron päätyttyä.

Levy etenee kuin tiimalasin vähiin käyvä hiekka. Teema pysyy yhteneväisenä koko levyn ajan, joka välittyy kaikessa kolkkoudessaan suoraan kuulijalle. Puhtaat lauluosuudet ja kauniit melodiat toimivat todella hyvin kuljettaen kuulijaa tilanteesta toiseen. Kaunis Kuolematon tarttuu kuulijastaan kiinni vetäen tämän mukaansa kylmään pimeyteen eikä se päästä irti. Tämä konkretisoituu erityisesti kappaleissa “Kylmä maa” ja “Paha Ihminen”, joiden aikana huomaa ettei siitä otteesta edes halua irtaantua.

Yleisesti musiikintekijöitä riivaava kolmannen levyn kirous siitä, kuinka se ei aina kestä aikaisempien julkaisujen tasoa, ei päde Kauniin Kuolemattoman tapauksessa. Levy lunastaa aikaisempien levyjen asettaman tason ja kulkee tyylillisesti samoilla melodisen doom-/ death metalin välimaastoilla. “Syttyköön toinen aurinko” nostatti kirjoittajassa ihokarvojen lisäksi vahvoja tunteita ja osoitti, että vaikka matka on kolkko, se voi olla myös kaunis.

Levy saisi helposti täydet kymmenen pistettä kymmenestä, mutta jää siitä aavistuksen vajaaksi, koska oma arvottomuus kuuluu vahvaksi osaksi tunnelmaa. Kirjoittalle levy nousi jos ei vuoden parhaaksi, ainakin hyvin lähelle sitä.

10-/10

Kappalelista:

  1. Sub Idem Tempus
  2. Syttyköön Toinen Aurinko
  3. Hautajaiset
  4. Mustavalkoinen
  5. Kylmä Maa
  6. Kuolevan Surun Alla
  7. Paha Ihminen
  8. Särkynyt
  9. Hyvästi

Levyä odotellessa voi käydä tutustumassa jo julkaistuihin kappaleisiin “Kylmä maa” ja “Hautajaiset”.

 

 

10-