Kertomuksia ja raskasta metallia Färsaarten suunnasta – arviossa Hamferdin pienjulkaisu ”Ódn”

Kirjoittanut Sami Elamaa - 23.4.2019

Veikkaan, ettei kovin moni tunne metalliyhtyeitä, jotka ovat kotoisin Färsaaresta. Hamferd voidaan siis laskea ainakin eräänlaiseksi poikkeukseksi. Maailmalle kokoonpano on tullut tunnetuksi vuoden 2012 Wacken Metal Battle -kisan voittajana. Mallikkaan kokemuksen jälkeen bändi on puskenut ulos pari omaa tuotosta, jotka ovat kieltämättä saaneet kuulijakunnalta hyviä vastaanottoja. Tälle vuodelle yhtye iskee pöydälle pienimuotoisen julkaisun ”Ódn”.

Vanhat tarinat kertovat, että tuoreen pienjulkaisun materiaali on jotain erikoista. ”Ódn” rakentuu vain kahdesta kappaleesta, mutta kumpikin on bändin sanojen mukaan erityinen. Ensimmäinen teos ”Ódn” on yksi ensimmäisistä sävellyksistä, joita Hamferd on koskaan tehnyt ja jota ei olla koskaan aikaisemmin julkaistu. Kaiken lisäksi vedos on soitettu livenä klubikeikalla. Toinen raita ”Deyðir Varðar” on tutumpi tapaus. Kyseinen raita löytyy ennestään bändin ensimmäiseltä kokopitkältä ”Evst” (2013), mutta versio on erilainen. EP-julkaisun ”Deyðir Varðar” on akustinen ja ”raaempi” versio, joka on muusikoiden sanojen mukaan vedetty ja nauhoitettu livenä Kvívíkin kylän lähettyvillä aamulla maaliskuussa vuonna 2015. Mielenkiintoista!

Itselleni Hamferd on todella tuntematon yhtye, mutta ensivaikutelmat tästä julkaisusta ovat kiintoisat. Yhtyeen ensimmäinen sävellys ”Ódn” on liveversiona kauttaaltaan murskaavan raskaan kuuloista. Tempo on maltillinen, mutta pitää tunnelman katossa. Kappaleen loppupuolella tyyli muuttuu kuin tyhjästä hieman kevyempään osastoon, mikä on hieman outo ratkaisu. Tämä ”herkempi” puolisko vain lisää turhaa pituutta jo ennestään pitkälle ja hidastempoiselle kappaleelle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Vuoden 2015 maaliskuun ”Deyðir Varðar” –versio on sitten toista maata. Aluksi koko sävellys tuntuu hieman ohimenevältä, mutta muutaman uusintakierroksen jälkeen kappaleesta saa paremmin irti. Vedos on kaunista kuunneltavaa, vaikka jälleen sen pituus hieman kismittää, sillä raita ei koko kuunnelman aikana juuri kehity tai muutu. Originaalista versiosta löytyy välimaastoja, jotka herättävät väsyneetkin kuuntelijat hereille. Onhan ”Evst”-albumin esiintyvän version pituus paljon pidempi kuin tämän EP-julkaisun versio, mutta siinä vaihtelevuutta ja monipuolisia osuuksia löytyy vaikka muille jakaa. Liveraakileessa ei ole mitään erityisen poikkeavaa, lukuunottamatta sen olevan live-esitys.

Hamferdin pienjulkaisu ”Ódn” on loppupeleissä mukiinmenevä tuotos. ”Ódn”-kappale nostaa julkaisun arvoa, sillä kyseistä näytettä ei yhtye ole ennestään julkaissut, ja liveversiona soitto ei kuulosta hassulta. Erilainen ”Deyðir Varðar” on hieman kyseenalaisempi tapaus, muttei mitenkään tavattoman huono. Harvojen ja valittujen, jotka tuntevat yhtyeen ennestään, tämä pienjulkaisu kannattaa tarkastaa läpi.