Kimmo Aroluoman ”Viimeinen kiertue” raottaa raadollisia puolia kiertue-elämästä
Pitkän linjan kiertueteknikko Kimmo Aroluoma aloitti kirjailijan taipaleensa kirjoittamalla päiväkirjamaisia muistelmia The Rasmuksen ja HIMin kiertueilta samalla kuin oppikirjaksi alalle suuntautuvia kiertueteknikoita varten. Teos ”Keikkapäivä: 24h kiertue-elämää” toi esiin Aroluoman intohimon kiertueteknikon työhön. Hän kuvaili instrumenttien signaaliteiden häiriöiden etsimistä ja ongelmanratkaisua paineistetussa ympäristössä, jossa tekniset ongelmat eivät saisi näkyä yleisölle ja haitata esiintymistä.
Tätä seurasivat Daniel Lioneye -yhtyeen kiertueesta kertonut ”Jenkkirundi” sekä ”Kingston Wallin perintö”, kun Aroluoma paketoi Kingston Wallin historian yksiin kansiin.
Aroluoman ja Ville Valon yhteinen historia alkaa 1990-luvun Helsingistä yhteisistä bändikuvioista aikaa ennen Valon luotsaamaa HIMiä. HIMin perustamisen jälkeen Aroluoma kuului bändin kiertuehenkilökunnan ydinryhmään läpi yhtyeen uran. ”Viimeinen kiertue” -kirjassaan hän kertoo omasta näkökulmastaan Ville Valon johtaman yhtyeen tarinan alkuajoista viimeiseen kiertueeseen asti.
Mainos päättyy
HIM on ollut Ville Valon hengentuote ja elämäntyö, jota Valo on johtanut periksiantamattomasti ja kompromisseja vältellen. Kulissien takaa yhtye kuvataan stressaavaksi työyhteisöksi, jossa joutuu pelkäämään virheitä johtajan julkisen nöyryytyksen uhalla.
Kirjan koskettavin anti jää kuitenkin ä edellä mainittujen emoaluksen konfliktien käsittelyn alle. Aroluoma kuvaa epäsäännöllisen ja stressaavan reissutyön varjopuolia raastavasti, kun työtä on tiedossa kiertue tai kaksi kerrallaan. Kun edellisen bändin keikkaperiodi loppuu, on etsittävä uusi palkanmaksaja, joka on lähdössä kiertämään maailmaa ja tarvitsee henkilökuntaa.
Bändin ollessa riittävän iso ja menestynyt, on bändin itsensä tulotaso vakiintunut, ja muusikot pystyvät pitämään taukoa kiertueiden välillä elannosta tinkimättä, kunhan bändin raha-asiat hoidetaan fiksusti. Kiertuehenkilökunnan palkanmaksu loppuu useimmiten siihen, kun kiertue loppuu.
Mainos päättyy
Lisäksi Aroluoman tapauksessa kotona odottavat vaimo ja lapsi, jotka haluaisivat viettää aikaa maailmaa kiertävän perheenjäsenensä kanssa. Keikkailuun tottuneella veri vetää tien päälle, vaikka säännöllinen työ kotipuolessa toisi elämään säännöllisyyttä ja antaisi mahdollisuuden viettää enemmän aikaa läheisten kanssa.
”Viimeinen kiertue” tarjoaa reilun 400 sivun verran tarinaa HIMin vaiheista sidosryhmineen, ja Aroluoman esikoiskirjasta tuttu tekninen osasto soittimien säätämisestä jätetään tällä kertaa sivummalle. Tilalla on monisyistä työyhteisöä ja sen toimintakulttuuria koskevaa pohdintaa. Kimmo Aroluoma on taitava sanankäyttäjä, jonka teksti tempaa mukaansa.