Turkulainen Kiveskives julkaisi huhtikuussa toisen levynsä, joka on yleensä monelle bändille se niin sanottu “näytön paikka”. Debyyttia seuranneen massiivisen huomion takia ovat levyn tekoa varmasti varjostaneet kovat paineet. Tämän takia kiinnostus nousikin jo ennen kuin levy lähti soittimessa edes pyörimään.

“J.S. Bach In His Favourite Disco” -levyn avaa kappale “Reincarnation”, joka on todella loistava avauskappaleeksi. Olo on kuin vuoristoradassa jonka loppulasku on alkanut, ja alhaalla välkkyy strobojen ja essojen maa, niin sanottu Kellopeliappelsiinin luotsaama maailma. Kun nimikkokappale avauksen jälkeen lähtee soimaan stereoista, huomaa heti, että nyt ovat trio Kettinen, Luoma ja Sepponen miettineet tarkkaan miten rakentaa kappaleet. Levyltä löytyy paljon todella tarttuvia melodioita, jotka eivät uppoudu kaiken sekamelskan keskelle.

“Joystick” -debyytin ongelma oli juuri levyn sekavuudessa, mutta “J.S. Bach In His Favourite Disco” korjaa asian isoilla mitoilla. Soundeja on rauhoitettu paljon, mikä on todella iso plussa, ja esiin on tuotu torvien ja muidenkin soitinten melodiset vaikutukset paremmin. Tietenkin löytyy ääripäitä ja nintendosoundit raikaavat kuten ennenkin, mutta sitäkinon nyt todella fiksusti rajoitettu. Omiin suosikkeihini lukeutuvat “XL”-kappaleen hieno eteerinen tunnelma, ja “Bittihiisin” pursuavat kitarariffit sekä jatkuva puskeminen.Kyseinen kappale toimii varmasti todella hyvin livenä.

Levyltä löytyy kyllä pari hutikappalettakin, joista mainittakoon esimerkiksi kolmas kappale “Rosberg”, joka omassa hulluudessaan ja Keke Rosberg -junttauksessaan astuu omille varpailleen. Tilanteen pelastaa heti seuraavana lähtevä “Breaking New Orleans” mahtipontisesti nousevine torvineen ja kansannoususaundeineen. Oskari Ruohonen on löytänyt äänittäjän ja miksaajan roolissa parhaimmat puolet Kiveskiveksestä ja tuonut ne loistavasti esiin, jättämättä faneja huomioimatta.

Kiveskiveksen toinen levy soi värikkäästi ja puhtaasti, vaikka hulluutta ja sekavaisuutta löytyykin joukosta. Levy tuo vinksahtaneella tavalla mieleen vanhat Aavikon klassikot, ja pienellä kierolla tavalla Tohtori Sykerön psykedeeliset seikkailut. Uskon että tämän levyn kappaleet toimivat todella hyvin lavalla, ja vie ihmiset Johann Sebastian Bachin diskoon sekoilemaan. Vahva suoritus!

8/10

Kappalelista:
1. Reincarnation
2. J.S. Bach In His Favourite Disco
3. Rosberg
4. Breaking New Orleans
5. Beverly Place
6. XL
7. Speed Ticket
8. Bittihiisi
9. Sidney
10. Bar Wars
11. Marshmallow March

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Niklas Aaltio