Klassikkoarvostelussa Judas Priestin 40-vuotias, Tokiossa äänitetty live-albumi ”Unleashed In The East”

Julkaistuaan viidennen studioalbuminsa ”Killing Machine” lokakuussa 1978 brittiläisen heavy metalin uuden aallon birminghamilainen kärkiairut Judas Priest joutui kimuranttiin tilanteeseen. Tammikuussa 1979 Yhdysvaltojen Clevelandin peruskoulussa tapahtuneen koulusurman jälkimainingeissa ”Killing Machinen” jenkkiversiot nimettiin yhtyeen levy-yhtiö Columbia/CBS:n vaatimuksesta uudelleen ”Hell Bent For Leatheriksi” yhtiön johtoportaan kavahdettua eurooppalaisen version surmatyöhön viittaavaa, hurmeista nimeä. Yhtiö piti albumin alkuperäistä nimeä ajankohtaan nähden kaupallisesti epäsopivana ja moraalittomana albumin otsikkona.

Kyseisen, pitkälti Judas Priestin konserttien soundimaailmaa seuraavalle vuosikymmenelle määritelleen albumin promootiokiertueen Japanin-osuudella yhtye äänitti kaksi Tokion-keikkaansa. Yhtye oli kiertänyt Japania jo uuden albuminsa ilmestyttyä, loppusyksystä 1978, mutta palasi vuodenvaihteen jälkeen maahan uudestaan äänittämään kaksi keikkaa, joista oli tuleva yhtyeen ensimmäinen ja ehkä juuri se klassisin Judas Priest -live-albumi. Ensimmäinen näistä toteutui 10. helmikuuta Tokyo Kōsei Nenkin Kaikan -hallissa ja toinen 15. helmikuuta puolestaan Nakano Sun Plazassa. Kyseisillä keikoilla äänitetty ja äänitemateriaalista luottomiksaaja ja -tuottaja Tom Allomin kanssa yhteistyössä valikoitu ja jälkituotettu live-albumi ”Unleashed In The East” täyttää 40 vuotta tänään 17. syyskuuta 2019.

Itse live-albumin sisältö oli täyttä rautaa – nuori yhtye on huikeassa livevireessä, valmiina valloittamaan maailman. Les Binksin kipakoilla tuplabassareilla setin käynnistävä speed metalin määritelleet prototyypit ”Exciter” ja ”Running Wild”, NWOBHM-kulmakivet ”Sinner” ja oodi viiltäjä-Jackille ”The Ripper” määräsivät tahdin. Peter Greenin aikaisen Fleetwood Mac -yhtyeen cover ”Green Manalishi (With Two-Pronged Crown)”, iki-ihana Joan Baez -cover ”Diamonds And Rust”, kohtalokas puoliballadi ”Victim Of Changes” sekä varhaisemmat, äkäiset Priest-rykäykset ”Genocide” ja ”Tyrant”. Albumin sointi oli sen ajan mittapuulla livealbumiksi varsin tiukkaa ja virheetöntä, ja Ian Hillin esimerkillisesti albumin stereokuvassa eroteltu, muhkea bassosoundi ja yhdessä Binksin kanssa timanttisen tikki soitanta tuki yhtyeen muuta instrumentaatiota ilmiömäisesti. Laajalla skaalalla operoiva ja tiukasti nuotissa pysyvä Halfordin laulu näytti, että mies tulee määrittämään heavy metal -vokalisoinnin standardit kertaheitolla uusiksi.

Toisaalla eräät vääräleuat alkoivat nimittää livejulkaisua nimellä ”Unleashed In The Studio”. Herjan nimi juonsi juurensa huhuihin, joiden mukaan ”Unleashed In The Eastilla” kuultavat kitarat ja laulut olisi äänitetty jälkikäteen studio-olosuhteissa uusiksi. Priest-kitaristi Glenn Tipton kielsi tyystin hänen ja K. K. Downingin tehneen albumin kitararaitoja uusiksi, vaikka he joitakin tarpeellisia paikkausäänityksiä sille jälkikäteen tekivätkin. Tipton myös selvensi, että keikkojen aikaan flunssasta kärsineen Halfordin lauluosuuksia oli paranneltu jälkiäänityksillä. Eräiden tietojen mukaan livekeikoilla käytetyt laulumikrofonit tai mikrofonikaapelit olivat olleet epäkunnossa ja pätkineet Halfordin livenä laulamia raitoja paikoin miksauskelvottomiksi, minkä takia Halford joutui laulamaan suurimman osan osuuksistaan albumille uusiksi studio-olosuhteissa.

”Killing Machine” -kiertueen keikoilla ensiesityksensä sai myös yhtyeen vokalistin Rob Halfordin ansiosta sittemmin yhtyeen liveshow’n tunnistettavimmaksi, vankimmaksi perinteeksi ja yhtyeen tavaramerkiksi kasvanut Harley Davidsonilla lavalle kaasuttelu loppupuolella settiä, ”Hell Bent For Leather”-encoren intro-osuutena. ”Unleashed in The Eastin” japanilainen painos julkaistiin nimellä ”Priest In The East”, joka sisälsi varsinaisen albumin kahdeksan kappaleen lisäksi 7″ ”Japan”-singlen, joka täydensi enimmäkseen varhaisemmilta studioalbumeilta ”Sad Wings Of Destiny”, ”Sin After Sin” ja ”Stained Class” poimittuun kokonaisuuteen yhtyeen tuolla hetkellä tuoreimman albumin kappaleita: ”Rock Forever”, ”Delivering the Goods,” ja ”Hell Bent for Leather”. Lisäksi mukana oli ”Sin After Sinilta” poimitun ”Starbreakerin” live-versiointi. Kyseiset kappaleet julkaistiin myöhemmin, vuonna 2001, ”Unleashed In The Eastin” remasteroidun CD-painoksen bonuskappaleina. Albumin brittiversion kylkiäisenä tuli niin ikään bonuksena 7″ single, mutta Japani-versioon verrattuna eri kappaleilla varustettuna: ”Beyond the Realms of Death”, ”Rock Forever” ja ”Hell Bent for Leather”. Kyseiset kappaleet sisällytettiin myös albumin C-kasetin brittiläispainokselle osaksi varsinaista livealbumia. Samaisella kiertueella äänitetty liveversio ”Evil Fantasiesista” julkaistiin myöhemmin, 1980 ”You’ve Got Another Thing Coming” -singlen B-puolena. Judas Priestin settiin Japanin-kiertueella kuuluivat lisäksi ”White Heat, Red Hot” ja ”Take on the World”, mutta kyseisiä kappaleita ei koskaan virallisesti nauhoitettu talteen.

”Unleashed In The East” on erinomainen auditiivinen dokumentti erään maailmankaikkeuden kunnianhimoisimman ja häpeilemättömimmän raskaan rockin yhtyeen nälkäisimmältä aikakaudelta, livenä, raakana, pitelemättömänä ja päin näköä. Birminghamin metallijumalat olivat tuolloin jo lähellä päämääräänsä, mutta silti vielä puolimatkassa sinne – metallimaailman huipulle. Metallijärkäleet ”British Steel, ”Screaming For Vengeance”, ”Defenders Of Faith” ja ”Painkiller” siinsivät vielä edessäpäin seuraavilla vuosikymmenillä.  Jos 7-vuotias tyttäreni tulee joskus kysymään allekirjoittaneelta ”isi, mitä on heavy metal?”, esimerkin näyttäminen käy vastauksesta ja sen valitseminen on helppoa. Esimerkki heavy metalista ytimekkäimmillään on ”Unleashed In The East”. Lapset, kuunnelkaa oikeaa heviä!

Kommentoi julkaisua