Klassikkobändi pyyhkii lattiaa nuoremmillaan – arviossa Bethlehemin “Lebe Dich Leer”
Bethlehem on aina ollut omien teidensä kulkija, joka on urallaan vaikuttanut vahvasti muun muassa depressiivisen black metalin syntyyn. Matkaan mahtuu klassikoiden ohella kasa huteja, mutta yhtye on viime vuosina taas saanut kiinni jostain olennaisesta. Mutta, mitäpä uusi albumi “Lebe Dich Leer” pitääkään sisällään?
Kun “Verdaut in Klaffenden Mäulern” pärähtää eetteriin, on jo aivan selvää, että kultakannassa ollaan kiinni. Kyseessä on periaatteessa black metal -levy, mutta pienellä twistillä. Onielarin (Darkened Nocturn Slaughtercult) tuskanhuudot saavat taustalleen oivallisen rokkaavan kappaleen, jossa on jopa jotain hitin tapaista havaittavissa. Ja kyllä, vokalisti on nainen, mikäli joku tätä pohtii. Bethlehem tekee edelleen mitä huvittaa: “Niemals Mehr Lebenissä” isketään alternative-vaihde silmään, eikä meininki ole tippaakaan väkinäinen. Ei ehkä uskoisi, mutta ratkaisu toimii bändin kontekstissa kuin häkä. “Ich Weiß Ich Bin Keins” tuo soppaan mukaan post-punk -alajuonteen, jota tullaan pitkälti seuraamaan koko levyn mitan verran. Tyylisuuntien välinen seikkailu jatkuu, ja “Wo Alte Spinnen Brüten” esittelee bändin doom- ja stoner metal -puolen. “An gestrandeten Sinnen” vakuuttaa soolollaan sekä maukkaalla keskiosallaan. Suosikkibiisiä on vaikea valita, sillä hyviä biisejä on liuta. Saatan kuitenkin kalllistua tässä asiassa energisen “Ode an die obszöne Scheußlichkeitin” puoleen. “Aberwitzige Infraschall-Ritualistik” taas lienee levyn kokeellisin biisi.
Bethlehem vuosimallia 2019 on harvinaisen relevantti tapaus, joka onnistuu edelleen erottumaan edukseen tuhansien peräkammarin projektien seasta. Ennen kaikkea, yhtye on parantanut tasoaan sitten goottivuosiensa. Vaikka bändi sekoittaa levyllään ennakkoluulottomasti aineksia eri genreistä, kuulostaa lopputulos vain ja ainoastaan Bethlehemiltä. “Lebe Dich Leer” on monipuolinen ja saumaton kokonaisuus sekä vahva näyttö siitä, kuinka veteraaniyhtye pyyhkii lattiaa nuoremmillaan. Albumi on sen verran kovaa kamaa, että sanosin käsillä olevan vuoden parhaita levyjä, ja ehkä myös paras julkaisu bändin historiassa!
9/10
Kappalelista:
1. Verdaut in klaffenden Mäulern
2. Niemals mehr leben
3. Ich Weiß ich bin keins
4. Wo alte Spinnen brüten
5. Dämonisch im ersten Blitz
6. An gestrandeten Sinnen
7. Ode an die obszöne Scheußlichkeit
8. Aberwitzige Infraschall-Ritualistik
9. Bartzitter Flumgerenne