Koldbrann – Vertigo
Kyllä nyt black metallin ystäviä hellitään heti alkuvuodesta, kun reilut kymmenen vuotta black metalliaan eetteriin paiskonut norjalainen Koldbrann julkaisee 25.1.2013 kolmannen täyspitkänsä ”Vertigo”. Bändin perustaja, vokalisti Mannevond on vaikuttanut vuosien varrella noin joka kolmannessa norjalaisessa bändissä, joten ehkäpä tällä on pieni osuus myös yhtyeen julkaisutahtiin. Luvassa on kuitenkin vihdoin 11 biisin verran sitä oikeaa norjalaista black metallia.
Levy lähtee käyntiin lähes kuusiminuuttisella ”IntroVetrigolla”, joka on mukavasti pöhisevä avaus. Kitarat jurnuttavat tarttuvaa riffiä, blast beatit antavat tahtia ja Mannevond kähisee omalla tunnistettavalla tavallaan. Nyt ollaan todellakin vanhan koulukunnan black metallin linjoilla! Ja samoilla linjoilla jatketaankin sitten levyllisen verran. Introa seuraavassa ”Totalt Sjelelig Bankerott” -biisissä tempoa jo hiukan lisätään, ja viimeistään tässä vaiheessa sormet alkavat kummasti hakata rytmiä polviin. Biisissä kitarat surisevat väliosissa ja rytminvaihdokset ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus. Samalla ei voi kuin ihailla Mannevondin monipuolista ulosantia: niin kähinät kuin puhelaulutkin kuulostavat juuri tähän bändiin sopivilta!
Seuraavana tulee muutaman kymmenen sekunnin mittainen instrumentaalihetkinen ”Hjertets Holodomor”, joka alkaa hetken hiljaisuudella. Tämä toimii introna seuraavalle biisille ”Drammen”, joka kuljettaa levyä taas tyylikkäästi eteenpäin. Tässä onkin yksi lätyn parhaimmista biiseistä. Täytyy kyllä sanoa, että tämä bändi osaa blast beatien käytön hienosti: ne eivät peitä muita instrumentteja alleen, kuten joskus black metallissa on valitettavasti tapana. Tuollaisia lyhyitä biisien introja on muuten upotettu levylle vielä muutama lisääkin, eli itse asiassa levy ei sisällä aivan 11 kokonaista biisiä. Hiukan nämä kolme alle minuutin mittaista välipalaa tuntuvat turhilta – tai olisi yksikin tällainen riittänyt aivan hyvin.
Mainos päättyy
”Stolichnaya Smert” – biisi lähtee vauhdikkaasti käyntiin, ja voin jo kuvitella, kuinka nyrkit nousevat ilmaan tämän biisin aikana Koldbrannin keikalla. Biisissä on osittain jopa perinteistä rock’n roll -otetta mukana, tässähän on tarjolla aivan ilmiselvä yhteishuutobiisi. Sitä en käsitä, miksi biisin loppupuolelle on pitänyt upottaa hetkisen verran naisvokaaleja, ne kun eivät mielestäni oikein tähän kappaleeseen sovi. Muuten ralli kyllä uppoaisi loistavasti!
Hitaammalla riffittelyllä lähtee käyntiin puolestaan ”Phantom Kosmonaut”, ja tämän vuoksi biisi kuulostaa erittäin aggressiiviseltä ja uhkaavalta. Useamman kuuntelukerran jälkeen tämä biisi nousee myös ehdottomasti levyn parhaimmistoon. Levyn loppupuolelta löytyvät ”Goat Lodge” ja ”I Eklipsens Skimmer” ovat taas suoraviivaisia junttauksia, joiden tahdissa on hyvä saada niskat jumiin. Levyn päättävä ”Inertia Corridors” puolestaan jättää Koldbrannin kaikumaan mukavasti päässä ja innostaa vielä kerran kuuntelemaan koko ”Vertigon”. Näin ne hommat pitääkin hoitaa!
Koldbrannin uutta tuotantoa kuunnellessa mieli palaa jopa jonnekin 90-luvun Norjan black metal –skeneen, eikä tämä missään tapauksessa ole huono asia. Tuotosta ei ole pilattu esimerkiksi koskettimien pimputtelulla, vaan tässä ollaan tiukasti black metallin perusasioiden äärellä. Levy on mukavan aggressiivista tuotantoa, johon on tuotu hyvin myös kitaramelodioita mukaan. Jos pidät esim. Darkthronen varhaisemmasta tuotannosta, kannattaa sinun ottaa Koldbrannin ”Vertigo” kuunteluun.
8½/10
Kappalelista:
1. IntroVertigo
2. Totalt Sjelelig Bankerott
3. Hjertets Holodomor
4. Drammen
5. Stolichnaya Smert
6. Terminal Transnistrii
7. Phantom Kosmonaut
8. Goat Lodge
9. I Eklipsens Skimmer
10. Sans Soleil
11. Inertia Corridors
Kirjoittanut Rudi Peltonen
