”Kone” pauhaa tasaisen varmasti – arviossa Alasin-yhtyeen toinen pitkäsoitto
Aavistuksen nasaali lauluääni soi kaiuttimista, kun Alasin-yhtyeen vokalisti Jani Leinikka tulkitsee yhtyeensä moniulotteisia sanoituksia. Rauhallisesti ja vakavasti jauhavat riffit luovat osaltaan määrätietoisuutta ja harmoniaa yhtyeen melankoliseen äänimaisemaan. Suomen kielellä lauletut kappaleet huokuvat omanlaistaan mystisyyttä, joka on ollut osa Alasimen ulosantia jo sen edeltävällä albumilla.
Alasimen esikoispitkäsoitto julkaistiin vuonna 2019, joten viime vuonna julkaistua toista albumia saatiin odottaa noin viisi vuotta. Kokoonpano on pysynyt samana, mutta uusimmalla julkaisulla kuullaan myös muutamaa vierailevaa muusikkoa. Esimerkiksi äänityksestä ja miksauksesta vastannut Petteri Johansson on jättänyt kädenjälkensä usealla kappaleelle kosketinsoittimen muodossa. Päätöskappaleella kuullaan jopa saksofonia Joona Lukalan soittamana. Yhtyeen ulosannin ytimessä on kuitenkin raskas rock, johon surumielisyys sopiikin kuin nenä päähän.
Debyyttialbumiin verrattuna ”Kone” on harmonisempi, vakaampi ja myös yksityiskohtaisempi kokonaisuus. Yhtyeen uusimmalla julkaisulla ei kuulla debyyttialbumin ”Ääripäät”-kappaleen kaltaista reipasotteista aggressiivisuutta, vaan pikemminkin ”Taistelija”- ja ”Pyyntö”-kappaleilla kuultavaa murjovaa poljentaa. ”Laiva”-kappaleella kuullaan jopa hienoista humoristisuutta, mikä on poikkeus muuten varsin vakavailmeisellä albumilla.
Alasin on selvästi kypsytellyt ideoita ja ulosantiaan kuluneiden vuosien aikana. Sen voi huomata, kun pitkäsoittoon tutustuu kunnolla. Sanoitukset on muotoiltu huolella, ja ne sisältävät painavaa asiaa. Kappaleiden äänimaisemissa on hienoja yksityiskohtia ja yhtyeen ulosannissa uudenlaista väkevyyttä. Harmikseni jouduin kuitenkin huomaamaan, etteivät kappaleet oikein pääse erottumaan ja siten nouse oikeuksiinsa. ”Isättömien lasten kylää” voi pitää ehkä pitkäsoiton tarttuvimpana teoksena, kun puolestaan ”Laiva” erottuu erikoisten lyriikoidensa ansiosta. Päätöskappale on myös oma lukunsa, mutta muuten kappaleet tuntuvat sulautuvan turhankin hyvin toisiinsa.
Kappalelista:
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen